Suomen tavaraviennin arvo kasvoi kaksi prosenttia viime vuonna Tullin ennakkotietojen mukaan. Vienti oli arvoltaan hieman yli 64,9 miljardia euroa. Tuonnin arvo sen sijaan laski yhden prosentin. Tavaratuonti oli arvoltaan 65,6 miljardia euroa. Edellisvuonna 2018 sekä vienti että tuonti kasvoivat seitsemän prosenttia. Vuonna 2017 vienti nousi 15 ja tuonti 14 prosenttia.

Kauppataseen alijäämä pieneni selvästi viime vuonna edellisvuoteen verrattuna. Kauppatase jäi ennakkotietojen mukaan 710 miljoonaa euroa alijäämäiseksi vuonna 2019. Alijäämä EU-maiden kanssa käydyssä kaupassa väheni 1,2 miljardiin euroon. EU-maiden ulkopuolisten maiden kanssa käytävässä kaupassa kauppatase kääntyi ylijäämäiseksi. Ylijäämää kertyi 455 miljoonaa euroa vuonna 2019. Vuonna 2018 kauppatase oli alijäämäinen 2,9 miljardia euroa. Kauppa EU-maiden kanssa oli 1,8 miljardia alijäämäinen ja kauppa EU:n ulkopuolisten maiden kanssa hieman yli yhden miljardin alijäämäinen. Vuonna 2017 kauppataseen alijäämää kertyi lähes 2,8 miljardia euroa.

EU-maihin suuntautunut vienti kasvoi kaksi prosenttia vuonna 2019. Vienti euroalueelle nousi kolme prosenttia. Vienti EU:n ulkopuolisiin maihin suureni myös kaksi prosenttia. Tuonti EU-maista oli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin, mutta tuonti muista maista laski kolme prosenttia. Vuonna 2018 vienti EU-maihin kasvoi kuusi prosenttia. Vienti EU:n ulkopuolelle nousi kahdeksan prosenttia. Tuonti EU-maista suureni vuonna 2018 vähemmän kuin vienti, viisi prosenttia. Tuonti EU-maiden ulkopuolelta kasvoi samaan aikaan yhdeksän prosenttia.

Lähes kaikkien päätoimialojen viennin arvon kasvu hidastui tai kääntyi laskuun vuonna 2019 tammi–marraskuussa verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon, paitsi kuljetusvälineiden, sähköteknisten tuotteiden ja elintarvikkeiden vienti. Metsäteollisuuden tuotteiden vienti laski viisi prosenttia. Koneiden ja laitteiden vienti kasvoi kaksi prosenttia ja kuljetusvälineiden vienti kuusi prosenttia tammi–marraskuussa. Moottoriajoneuvojen vienti suureni viisi prosenttia ja muiden kuljetusvälineiden vienti 12 prosenttia. Joulukuulle osui 931 miljoonan euron alustoimitus, joka tulee nostamaan kuljetusvälineiden koko vuoden 2019 vientiä reippaasti. Metalliteollisuuden tuotteiden vienti nousi kaksi prosenttia. Öljytuotteiden viennin arvo kasvoi myös kaksi prosenttia, mutta muun kemianteollisuuden vienti kääntyi kahden prosentin laskuun.

Tavaratuonnin arvo kääntyi laskuun tammi–marraskuussa. Sekä kulutustavaroiden että elintarvikkeiden tuonti kasvoi viime vuoden tammi–marraskuussa yhden prosentin. Kuljetusvälineiden tuonnin kasvu oli kahdeksan prosenttia. Teollisuuden tuotantotarvikkeiden tuonti sen sijaan väheni kuusi prosenttia. Investointitavaroiden tuonti väheni kaksi prosenttia ja poltto- ja voiteluaineiden tuonti neljä prosenttia.

Kone- ja kulkuneuvoteollisuuden osuus koko tavaraviennistä oli tammi–marraskuun tiedoilla laskettuna 22,3 prosenttia. Osuus nousi edellisvuodesta prosenttiyksikön ja tavararyhmä oli yhä suurin viennin toimiala CPA-luokituksella laskettuna. Metsäteollisuuden tuotteiden osuus koko tavaraviennistä laski edellisvuoden 20,6 prosentista. 19,3 prosenttiin. Se oli toiseksi suurin viennin toimialamme. Lähes yhtä suuri osuus oli kuitenkin kemianteollisuudella, jonka osuus pieneni aavistuksen 19,2 prosenttiin. Nämä kolme toimialaa kattoivat 61 prosenttia Suomen koko tavaraviennistä. Metalliteollisuuden osuus oli 15,8 prosenttia sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuuden 11,5 prosenttia. Muutokset olivat sangen pieniä edellisvuosiin verrattuna.

Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden viennin kasvu kokonaisuudessaan nousi kolmeen prosenttiin tammi–marraskuussa. Koko vuonna 2018 kasvua kertyi kaksi prosenttia. Teollisuuden koneiden ja laitteiden vienti ei kasvanut lainkaan edellisvuoden tammi-marraskuuhun verrattuna. Sähkökoneiden ja -laitteiden vienti sen sijaan nousi viisi prosenttia. Mobiiliteknologian verkkolaitteiden vienti kasvoi seitsemän prosenttia. Kuljetusvälineiden vienti oli tammi-marraskuussa kuuden prosentin kasvussa. Moottoriajoneuvojen vienti lisääntyi viisi prosenttia.

Metsäteollisuussektorin viennin arvo kokonaisuudessaan heikkeni viisi prosenttia tammi–marraskuussa. Vuonna 2018 metsäteollisuuden tuotteiden vienti nousi kymmeneksen. Paperimassan viennin arvo laski seitsemän prosenttia. Lasku johtui kokonaan vientihintojen alenemisesta, vientimäärät olivat yli kymmeneksen kasvussa. Sekä sahatavaran että puutuotteiden vienti laski viisi prosenttia. Paperin ja pahvin viennin arvo pieneni neljä prosenttia.

Tammi–marraskuussa öljytuotteiden viennin arvo oli kahden prosentin kasvussa. Vuonna 2018 öljytuotteiden viennin arvo nousi 12 prosenttia. Muun kemianteollisuuden tuotteiden vienti kääntyi kahden prosentin laskuun. Peruskemikaalien vienti väheni viisi prosenttia ja muovien vienti neljä prosenttia sekä lääkkeiden vienti 11 prosenttia.

Myös metalliteollisuuden tuotteiden viennin kasvu kokonaisuudessaan hidastui vuonna 2019 tammi-marraskuussa. Kasvua kertyi kaksi prosenttia, kun viennin muutosprosentti vuonna 2018 oli 12 prosenttia. Raudan ja teräksen vienti suureni yhdeksän prosenttia, muiden metallien vienti laski kymmenen prosenttia. Metallituotteiden vienti lisääntyi kaksi prosenttia.

Kojeiden ja mittarien vienti kasvoi tammi–marraskuussa 11 prosenttia ja elintarvikkeiden vienti 15 prosenttia viime vuoden tammi-marraskuussa. Malmien ja metalliromun vienti laski kolme prosenttia

Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden tuonti kasvoi kokonaisuudessaan kolme prosenttia tammi–marraskuussa. Teollisuuden koneita ja laitteita tuotiin seitsemän prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin. Sähköteknisiä laitteita tuotiin sen sijaan viisi prosenttia vähemmän. Kuljetusvälineiden tuonti kasvoi kahdeksan prosenttia.

Öljyn ja öljytuotteiden tuonnin arvo väheni neljä prosenttia ja kemiallisten aineiden ja tuotteiden tuonti laski kaksi prosenttia. Elintarvikkeiden tuonti nousi prosentin. Metallien ja metallituotteiden tuonti väheni 18 prosenttia.

EU-maiden osuus Suomen tavaraviennistä laski aavistuksen vuonna 2019 edeltävän vuoden 59,5 prosentista 59,3 prosenttiin. Tuonnissa EU-maiden osuus nousi hieman edeltävän vuoden 59,7 prosentista 60,5 prosenttiin.

EU-maiden ulkopuolelle suuntautuvan kaupan osuudet muuttuivat vastaavasti. Viime vuonna ulkokaupan osuus viennistä oli 40,7 prosenttia ja tuonnista 39,5 prosenttia, kun vastaavat osuudet vuonna 2018 olivat viennissä 40,5 prosenttia ja tuonnissa ja 40,3 prosenttia.

Saksa oli tammi–marraskuun tiedoilla laskettuna sekä suurin tavaroiden vientimaa että suurin kauppakumppani. Sen osuus koko tavaraviennistä oli yhtä suuri kuin vuonna 2018, eli 15,1 prosenttia. Ruotsi oli jälleen toiseksi suurin vientimaamme 10,4 prosentin osuudella ja myös toiseksi suurin kauppakumppanimme. Yhdysvaltojen osuus nousi 7,5 prosenttiin ja se oli kolmanneksi suurin tavaroiden vientimaa. Alankomaiden osuus oli 6,2 prosenttia ja Venäjän 5,7 prosenttia. Kiinan osuus laski aavistuksen 5,4 prosenttiin ja Britannian 4,3 prosenttiin.

Saksa pysyi myös suurimpana tuontimaana tammi–marraskuussa. Sen osuus koko tavaratuonnista oli 15,7 prosenttia. Venäjä oli toiseksi suurin tuontimaa 13,4 prosentin osuudella ja Ruotsi kolmanneksi suurin osuudella 11,2 prosenttia. Kiina oli neljänneksi suurin 7,5 prosentin osuudella ja Alankomaat oli viides. Maan osuus oli viime vuoden tammi-marraskuussa 5,2 prosenttia. Yhdysvaltojen osuus tavaroiden kokonaistuonnista oli 3,5 prosenttia.

Tavaravienti Saksaan säilyi edellisvuoden tasolla viime vuoden tammi–marraskuussa, ja vienti Ruotsiin kasvoi yhden prosentin. Vienti Yhdysvaltoihin sen sijaan nousi 13 prosenttia samaan aikaan, mutta vienti Alankomaihin väheni kahdeksan prosenttia. Vienti Venäjälle nousi 11 prosenttia. Vienti Kiinaan pieneni kolme ja vienti Britanniaan neljä prosenttia.

Tuonti Saksasta kääntyi laskuun viime vuoden tammi-marraskuussa, yhden prosentin, mutta tuonti Ruotsista sen sijaan kasvoi saman verran. Tuonti Venäjältä väheni viisi prosenttia ja tuonti Alankomaista seitsemän prosenttia. Tuonti Kiinasta kasvoi viisi prosenttia ja tuonti Yhdysvalloista kuusi prosenttia. Tuonti Ranskasta nousi 16 prosenttia, mutta laski Britanniasta neljä prosenttia.

EU-maiden (EU28) yhteenlaskettu tavaravienti kasvoi tammi–marraskuussa kaksi prosenttia. Suomen tavaravienti nousi vastaavana ajanjaksona yhden prosentin. Noin kolmasosalla EU-maista vienti kasvoi vain prosentin tai ei lainkaan. Suomen viennin kasvu vuoden 2019 tammi-marraskuussa sijoittui EU-maiden vertailussa alimpaan kolmannekseen ja se oli EU-maiden kokonaisviennin keskiarvoa heikompi. Vain kolme EU-maata ylsi yli kuuden prosentin viennin kasvuun. Vuotta aiemmin Suomen viennin kehitys oli yhdeksänneksi korkein ja vuonna 2017 se oli toiseksi korkein kaikista EU-maista vastaava ajanjaksona.

Vienti oli kuitenkin kasvussa tai edellisvuoden tasolla lukuun ottamatta Kyprosta kaikissa EU-maissa. Yhden prosentin viennin kasvuun jäi myös neljä muuta EU-maata Suomen lisäksi, esimerkiksi Saksa. Neljässä EU-maassa vienti ei kasvanut lainkaan, kuten Britanniassa ja Virossa. Eniten vienti nousi Irlannissa ja Luxemburgissa. Muissa Suomen suurimmissa kauppakumppanimaissa viennin kasvu oli Suomen viennin kasvua hieman nopeampaa. Ruotsissa, Alankomaissa ja Italiassa vienti kasvoi kaksi prosenttia ja Ranskassa kolme prosenttia. Pohjoismaista nopeinta viennin kasvu oli Tanskassa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)