Sosiaalinen vuorovaikutus on perustavanlaatuisessa roolissa sekä aivojen ja mielen kehityksessä että niiden terveyden edistämisessä. Myös unella ja levolla on keskeinen merkitys aivo- ja mielenterveydelle. Aivojen ja mielen terveys ja hyvinvointi kietoutuvat toisiinsa erottamattomasti, todetaan Duodecimin ja Suomen Akatemian konsensuslausumassa.

Aivojen ja mielen terveys on jatkumo, joka aaltoilee ja muuttuu elämän aikana. Aivojen ja mielen terveyttä ja hyvinvointia voidaan edistää pitkälti yhteneväisillä keinoilla, kuten terveellisellä ruokavaliolla, liikunnalla ja riittävällä unella. Vain joitain yksittäisiä asioita voidaan tarkastella pelkästään aivoterveyden tai mielenterveyden näkökulmasta.

– Ihmisten välinen sosiaalinen yhteys on aivoille ja mielelle perustavanlaatuisen tarpeellista, toteaa Duodecimin asettaman ohjausryhmän puheenjohtaja, psykiatrian professori Jyrki Korkeila.

– Sosiaalisista suhteista saatava tuki on tärkeää kaikelle terveydelle ja hyvinvoinnin edistämiselle. Hyvät sosiaaliset suhteet puskuroivat monenlaisia sairauksia vastaan ja vuorovaikutuksen keskeinen merkitys kulkee mukana koko elämän ajan, Korkeila sanoo.

Sosiaalisen vuorovaikutuksen, terveellisten elämäntapojen ja riittävän unen lisäksi aivojen ja mielen terveyttä tukevat stressin säätelykeinot ja riittävä palautumisaika.

– Perfektionismin eli täydellisyyden tavoittelun välttäminen on tärkeää, Korkeila muistuttaa.

Professori Korkeilan mukaan mielen ja aivojen käsitteleminen yhdessä kokonaisuudessa sisältää jännitteitä, joiden taustalla on vaikea inhimillinen haaste ymmärtää mielen ja aivojen yhteyttä.

– Toista ei ole ilman toista. Mieli on riippuvainen aivoista, ja aivot ilman mieltä ovat koomassa, tajuttomat tai kuolleet. Mieli ei ole olemassa oleva olio, vaan toiminta, joka liittää ihmisen ympäristöönsä ja toisiin ihmisiin. Ihminen ei ymmärrä itseään ilman toisen ihmisen aivoja, Korkeila kuvaa.

Vuoden 2020 Konsensuskokouksen teema, aivojen ja mielen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, on ensiarvoisen tärkeä ja ajankohtainen, sillä tähän asti Suomessa on keskitytty pitkälti väestön muun terveyden edistämiseen. Konsensusprosessiin osallistuneiden asiantuntijoiden mukaan kehittämistarpeita löytyy yhteiskunnan kaikilta osa-alueilta.

– Mielenterveys on koetuksella nuorilla aikuisilla ja aivosairauksien riski kasvaa vanhoilla aikuisilla. Ensimmäiset ovat tulevaisuuden veronmaksajia ja jälkimmäiset hoivan ja hoidon tarpeessa. Huoltosuhdehan ei näytä hyvältä, joten erityinen ponnistus olisi tässä tarpeen. Aivosairauksien ryhmät, joihin on luettu mukaan psykiatriset häiriöt, ovat ryhmänä kalleimmat sairaudet. Olisi erinomaista, jos tätä kuormaa saadaan kevennettyä, Korkeila sanoo.

Konsensuskokouksen työpajoissa löydettiin laaja keinovalikoima eri ikäisten aivo- ja mielenterveyden edistämiseen. Esimerkiksi kouluun ja varhaiskasvatukseen kaivataan aihepiirin osaamista ja kykyä tunnistaa varhaisia ongelmia. Työpaikoilla kognitiiviseen ergonomiaan tulee kiinnittää selvästi nykyistä enemmän huomiota. Eläkeikäisten yksinäisyyttä voidaan lievittää ja heidän aivo- ja mielenterveyttään edistää asennemuutoksen kautta – arvostamalla ikääntyneiden hyvinvointia. Vuorovaikutustaitoja tarvitaan kaikessa ihmisten välisessä toiminnassa.

Korkeila muistuttaa, että Suomessa on hyvä pohja aivojen ja mielen terveyden laajamittaiselle edistämistyölle.

– Lasten aivo- ja mielenterveyttä ja hyvää vanhemmuutta voidaan edistää erinomaisen neuvolajärjestelmän puitteissa. Sosiaalipalveluissa tehdään mielenterveyden edistämiseksi paljon jo nyt. Aivoterveyttä edistää aktiivinen sydän- ja verenkiertosairauksien ehkäisy, jota on tehty Suomessa pitkään. Hyvin toimivaa perusterveydenhuoltoa tarvittaisiin myös, tässä kohtaa on selviä haasteita.

Konsensusprosessiin osallistuneiden asiantuntijoiden mukaan aivojen ja mielen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tulee ottaa huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, jotta sitä voidaan tehokkaasti ja vaikuttavasti edistää. Toiminnassa tarvitaan ennaltaehkäisevää otetta.

Korkeilan mukaan nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveyden suojeleminen ja keski-ikäisten elintapojen kohentaminen ovat nyt ensisijaisia tehtäviä.

– Laatupainotteisia elinvuosia menetettäisiin vähemmän, jos varhaista puuttumista kohdennettaisiin esimerkiksi koulua käyviin nuoriin. Keski-iässä tehdyt elämäntapamuutokset voivat suojata aivoja monella tapaa.

Aivojen ja mielen terveyden edistämiseksi tarvitaan lisää tieteellistä tutkimusta, myös väestön positiivisen hyvinvoinnin selvitystä. Aivo- ja mielenterveyden edistämisen kenttää tulee johtaa kokonaisvaltaisesti.

– Toivon suuresti, että tähän teemaan kiinnitettäisiin enemmän huomiota. Jos hyvin kävisi, päättäjät ymmärtävät, kuinka tärkeää on vaalia mielenterveyttä ja aivoterveyttä. Toivon mukaan Suomeen saataisiin enemmän matalan kynnyksen palveluja, joiden puitteissa ihmisiä voitaisiin auttaa varhaisessa vaiheessa. Myöhemmin auttaminen tulee kalliimmaksi sekä taloudellisesti että inhimillisesti, professori Korkeila kiteyttää.

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on järjestänyt konsensuskokouksia Suomen Akatemian kanssa vuodesta 1992. Konsensuskokoukset ovat avoimia ja julkisia tilaisuuksia, joissa arvioidaan lääketieteellisiä toimintatapoja kliiniseen kokemukseen ja tutkimusnäyttöön perustuen. Konsensuskokouksen pohjalta laadittavan konsensuslausuman tavoitteena on ohjata terveydenhuollon käytäntöjä ja tutkimusta.

Vuoden 2020 konsensuslausuma aivojen ja mielen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä on tuotettu pääosin viidessä työpajassa, joihin osallistui noin 130 asiantuntijaa sosiaali- ja terveydenhuollon eri sektoreilta, järjestöistä, ministeriöistä, yliopistoista ja tutkimuslaitoksista. Duodecimin asettaman ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut psykiatrian professori Jyrki Korkeila.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)