Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan lukiokoulutuksen, ammattikorkeakoulutuksen sekä yliopistokoulutuksen suorittaminen nopeutui. Ammatillisen koulutuksen suorittaminen puolestaan hidastui. Kaikkiaan kolmessa ja puolessa vuodessa ammatillisen perustutkinnon suoritti 65 prosenttia koulutuksen aloittaneista vuonna 2018, kun edeltävänä tilastovuonna ammatillisen perustutkinnon suoritti tavoiteajassa 68 prosenttia. Viidessä vuodessa eniten on kasvanut yliopistokoulutuksen tavoiteajassa läpäisseiden osuus.

Läpäisyaste kertoo, kuinka monta prosenttia koulutuksen aloittaneista on suorittanut tutkinnon tarkastellun opiskeluajan puitteissa. Lukiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen tavoiteaika on 3,5, vuotta, ammattikorkeakoulutuksen 4,5 vuotta ja yliopistokoulutuksen 5,5 vuotta.

Lukiokoulutuksen opiskelijoista 82 prosenttia suoritti ylioppilastutkinnon enintään kolmessa ja puolessa vuodessa. Lukiokoulutuksen läpäisy on vakaata ja koulutuksen aloittaneet läpäisevät tutkinnon korkealla prosentilla. Vuonna 2014 lukiokoulutuksen läpäisi 81 prosenttia aloittaneista, jolloin tavoiteajassa koulutuksen läpäisseiden osuus on kasvanut viidessä vuodessa yhdellä prosenttiyksiköllä. Ammatillisen perustutkinnon aloittaneista tutkinnon suoritti tavoiteajassa 65 prosenttia, kun vuonna 2014 tavoiteajassa tutkinnon suoritti 66 prosenttia. Tarkastelujaksolla ammatillisen peruskoulutuksen läpäisyaste oli korkeimmillaan vuonna 2016, jolloin koulutuksen läpäisi tavoiteajassa 68 prosenttia aloittaneista. Ammatillisen peruskoulutuksen läpäisyaste on laskenut kaksi viimeistä tilastovuotta peräkkäin.

Vuonna 2018 sekä ammattikorkeakoulutuksen että yliopistokoulutuksen läpäisi aiempaa useampi. Tavoiteajassa ammattikorkeakoulutuksen läpäisi 53 prosenttia aloittaneista, kun vuonna 2014 tavoiteajassa läpäisseiden osuus oli 45 prosenttia aloittaneista. Tavoiteajassa koulutuksen läpäisseiden osuus on kasvanut kahdeksalla prosenttiyksiköllä viidessä vuodessa. Yliopisto-opiskelijoista 65 prosenttia suoritti ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon enintään viidessä ja puolessa vuodessa. Yliopistokoulutuksen läpäisyaste on kasvanut viidessä vuodessa 12 prosenttiyksikköä.

Vuoden 2018 tietojen perusteella lukiokoulutus suoritetaan tyypillisesti 3,5–4,5 vuodessa: Lukion uusista opiskelijoista 82 prosenttia suoritti lukion oppimäärän korkeintaan kolmessa ja puolessa vuodessa ja 90 prosenttia korkeintaan neljässä ja puolessa vuodessa. Lukiossa opiskelevat miehet suorittivat lukiotutkinnon hieman hitaammin kuin lukiossa opiskelevat naiset. Naisista lukiokoulutuksen läpäisi kolmessa ja puolessa vuodessa 83 prosenttia ja miehistä 81 prosenttia, jolloin sukupuolten välinen ero oli kaksi prosenttiyksikköä. Neljässä ja puolessa vuodessa naisista lukiokoulutuksen läpäisi 91 prosenttia ja miehistä 88 prosenttia, jolloin sukupuolten välinen ero oli kolme prosenttiyksikköä.

Ammatillisen peruskoulutuksen suoritusaika vaihtelee enemmän kuin lukiotutkintojen suoritusaika. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 65 prosenttia suoritti ammatillisen tutkinnon kolmessa ja puolessa vuodessa tai nopeammin. Opiskelijoista 73 prosenttia valmistui enintään neljässä ja puolessa vuodessa.

Ammatillisen koulutuksen suoritusnopeus vaihteli miesten ja naisten välillä. Miesopiskelijoista ammatillisen tutkinnon suoritti kolmessa ja puolessa vuodessa 65 ja neljässä ja puolessa vuodessa 72 prosenttia. Naisopiskelijoista ammatillisen tutkinnon suoritti kolmessa ja puolessa vuodessa niin ikään 65 ja neljässä ja puolessa vuodessa 75 prosenttia.

Ammattikorkeakoulututkinnon suoritti neljässä ja puolessa vuodessa 53 prosenttia koulutuksen aloittaneista. Viidessä ja puolessa vuodessa tutkinnon suoritti 63 prosenttia aloittaneista. Kun aloittamisesta oli kulunut kuusi ja puoli vuotta nousi läpäisyaste 68 prosenttiin.

Ammattikorkeakoulutuksen läpäisyssä on suuret erot sukupuolen välillä. Miehistä tutkinnon suoritti neljässä ja puolessa vuodessa 38 ja naisista 67 prosenttia, jolloin läpäisyasteiden välinen ero oli 29 prosenttiyksikköä. Miesten läpäisysaste nousi 51 prosenttiin ja naisten 74 prosenttiin, kun opintojen aloittamisesta oli kulunut viisi ja puoli vuotta. Läpäisyasteiden ero oli tällöin 23 prosenttiyksikköä. Seitsemässä ja puolessa vuodessa miehistä valmistui 57 prosenttia ja naisista 76 prosenttia, jolloin läpäisyasteiden erotus oli 19 prosenttiyksikköä.

Yliopisto-opiskelijoista 65 prosenttia suoritti ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon enintään viidessä ja puolessa vuodessa. Mitä vanhempaa uusien opiskelijoiden kohorttia tarkastellaan, sitä korkeammaksi läpäisyaste nousi: opiskelijoista 74 prosenttia suoritti ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon enintään seitsemässä ja puolessa vuodessa.

Kuten ammattikorkeakoulutuksessa myös yliopistokoulutuksen suorittamisessa oli suuria eroja sukupuolten välillä. Miesopiskelijoista ylemmän tai alemman tutkinnon suoritti enintään viidessä ja puolessa vuodessa 58 prosenttia ja naisopiskelijoista 70 prosenttia, jolloin sukupuolten välinen ero läpäisyasteissa oli 12 prosenttiyksikköä. Enimmillään seitsemässä ja puolessa vuodessa yliopistokoulutuksen läpäisi 78 prosenttia naisista ja 68 prosenttia miehistä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)