Tutkintoon johtavan koulutuksen keskeyttäminen kasvoi hivenen lukuvuonna 2017–18 edelliseen lukuvuoteen verrattuna. Opiskelijoista 5,4 prosenttia keskeytti opintonsa eikä jatkanut missään tutkintoon johtavassa koulutuksessa.

Nuorille suunnatussa lukiokoulutuksessa keskeyttämisprosentti oli 3,2, nuorille suunnatussa ammatillisessa koulutuksessa 8,7, ammattikorkeakoulukoulutuksessa (ammattikorkeakoulututkinnot) 7,1 ja yliopistokoulutuksessa (alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot) 5,9 prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen koulutustilastoista.

Ammatillisessa koulutuksessa keskeyttäminen lisääntyi usean vuoden vähenemisen tai ennallaan pysyminen jälkeen. Määrä oli 1,3 prosenttiyksikköä suurempi kuin edellisenä lukuvuotena. Lukiokoulutuksessa keskeyttäminen kasvoi hieman ja ammattikorkeakoulukoulutuksessa väheni hieman. Yliopistokoulutuksessa keskeyttäminen pysyi ennallaan edellislukuvuoteen verrattuna.

Koulutuksen voi keskeyttää esimerkiksi omalla koulutusalallaan omalla koulutussektorilla, mutta jatkaa toisella koulutusalalla joko omalla tai toisella koulutussektorilla. Tai vastaavasti alueittain tarkasteltuna; koulutuksen voi keskeyttää omalla koulutussektorillaan omassa maakunnassa, mutta jatkaa toisessa maakunnassa joko omalla tai toisella koulutussektorilla.

Miehet keskeyttivät tutkintoon johtavan koulutuksen useammin kuin naiset. Miehistä tutkintoon johtavan koulutuksen keskeytti kokonaan 6,4 prosenttia ja naisista 4,4 prosenttia lukuvuonna 2017/2018. Koulutussektoria naiset vaihtoivat hieman enemmän kuin miehet. Miehet keskeyttivät useimmin ammattikorkeakoulukoulutuksen (9,0 prosenttia), naiset ammatillisen koulutuksen (9,0 prosenttia). Ammatillisen koulutuksen koulutussektorilla opiskelleet naiset ja miehet keskeyttivät tutkintoon johtavat opintonsa kokonaan yhtä usein (7,9 prosenttia).

Keskeyttämisen laskennassa käytetyt opiskelijamäärät poikkeavat kokonaisopiskelijamääristä, koska aineistosta on jouduttu poistamaan osa opiskelijoista (ks. laatuseloste).

Koulutussektorit ja koulutusaloilla keskeyttäminen

Lukuvuonna 2017–18 eniten keskeytettiin tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen (ICT) koulutusalalla (12,0 prosenttia) ja luonnontieteissä (11,9 prosenttia), ja vähinten yleissivistävässä koulutuksessa (3,2 prosenttia) sekä kasvatusaloilla (5,3 prosenttia). Eri koulutussektoreilla keskeyttäminen painottuu eri koulutusaloille.

Nuorille suunnatussa ammatillisessa koulutuksessa keskeyttäminen oli yleisintä luonnontieteissä (20,6 prosenttia) ja ICT-alalla (13,9 prosenttia), sekä pienintä kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden koulutusalalla (9,2 prosenttia). (Ks. lähemmin liitetaulukko 2.) Tarkemmalla koulutusalan luokituksella tarkasteltaessa tilanne hieman muuttuu; keskeyttäminen oli yleisintä kielissä (26,8 prosenttia), kalataloudessa (20,7 prosenttia) ja ympäristöaloilla (20,6 prosenttia) sekä vähäisintä metsätaloudessa (6,8 prosenttia) sekä kaupan ja hallinnon koulutusalalla (9,2 prosenttia).

Ammattikorkeakoulukoulutuksessa keskeyttäminen oli yleisintä luonnontieteissä (14,2 prosenttia) ja ICT-alalla (12,2 prosenttia). Yliopistokoulutuksessa keskeytettiin eniten luonnontieteissä (11,7 prosenttia) ja ICT-alalla (10,7 prosenttia). Luonnontieteissä kokonaan tutkintoon johtavan koulutuksen keskeyttäminen (6,6 prosenttia) oli pienempää kuin ICT-alalla (8,4 prosenttia), koska alalta siirryttiin toiselle yliopiston koulutusalalle tai kokonaan eri koulutussektorille useammin kuin ICT:stä.

Sekä ammattikorkeakoulukoulutuksessa että yliopistokoulutuksessa keskeyttäminen oli pienintä terveys- ja hyvinvointialoilla, ammattikorkeakoulukoulutuksessa 4,9 prosenttia ja yliopistokoulutuksessa 3,2 prosenttia.

Vuonna 2018 neljän kuukauden koeajalla oppisopimuskoulutuksen keskeytti 595 opiskelijaa, mikä on 1,0 prosenttia kaikista oppisopimuskoulutuksen opiskelijoista. Koeajan jälkeen keskeyttäneitä oli 2 352 eli 4,1 prosenttia kaikista oppisopimuskoulutuksen opiskelijoista. Kaikkiaan oppisopimuskoulutusopiskelijoita oli 57 398 vuonna 2018.

Peruskoulun tavalla tai toisella kesken jättäneitä oli lukuvuonna 2018–19 yhteensä 443. Oppivelvollisuutensa kevätlukukaudella kokonaan laiminlyöneitä oli 91 ja oppivelvollisuusiän ohittaneita, ilman peruskoulun päättötodistusta eronneita oli yhteensä 352. Kaikista koulupudokkaista 43 prosenttia oli tyttöjä. Oppivelvollisuutensa laiminlyöneistä tyttöjä oli 41 ja ilman peruskoulun päättötodistusta eronneista 150.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)