Pohjoismaissa ja Baltiassa käytetään paljon mobiilidataa. Matkaviestinverkossa siirretyn datan määrä oli jatkanut kasvuaan kaikissa maissa viime vuoden aikana. Erityisesti Baltiassa kasvu oli ollut nopeaa, mutta Suomi pitää kuitenkin edelleen ylivoimaisesti kärkisijaa datan käytössä. Pohjoismaiden ja Baltian asukkaista on suomalaisia vain noin joka kuudes, mutta silti 38 prosenttia kaikesta mobiilidatasta käytetään Suomessa.

Vertailtaessa viestintäpalvelujen käyttöä Pohjoismaissa ja Baltiassa suhteellisesti eniten mobiilidatan määrä kasvoi Liettuassa, jopa 50 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Suomessa mobiilidataa käytettiin edelleen selkeästi enemmän kuin muualla, vuoden 2019 aikana jo 36,3 gigatavua asukasta kohden kuukaudessa. Muissa maissa käyttömäärä asukasta kohden vaihteli Norjan 5,6 gigatavun ja Latvian 21,2 gigatavun välillä.

Pohjoismaihin ja Baltian maihin verrattuna Suomi on edelleen matkaviestinverkon palveluiden suurkuluttaja, mutta kiinteissä yhteyksissä Suomi laahaa perässä. Kiinteän verkon laajakaistaliittymissä yleisin toteutustekniikka oli ensimmäistä kertaa kaikissa maissa suurimpiin tiedonsiirtonopeuksiin yltävä valokuitu. Kaapeli-tv-verkkoon perustuvien kaapelimodeemiliittymien määrä pysyi melko tasaisena kaikissa maissa samalla kun matalampiin yhteysnopeuksiin rajoittuvien kupariliittymien määrä taas oli laskusuunnassa.

Matkaviestinverkossa toimivien, ainoastaan tiedonsiirtopalvelut sisältävien mobiililaajakaistaliittymien määrä oli kasvanut kaikissa Baltian maissa, mutta laskenut Pohjoismaissa. Suomessa oli joulukuun 2019 lopussa edelleen asukasta kohden eniten laajakaistaliittymiä, kun mukaan otetaan kiinteiden liittymien lisäksi vain datakäytössä olevat mobiililaajakaistat. Suomen ohella mobiililaajakaistat ovat suosittuja Latviassa.

Erityisen nopeissa, yli 100 Mbit/s tiedonsiirtonopeuteen (download) kykenevissä kiinteän verkon liittymissä saatavuus oli korkeinta Tanskassa ja Ruotsissa. Molemmissa maissa yli 90 prosentilla kotitalouksista oli mahdollisuus nopeaan kiinteän verkon liittymään. Saatavuus oli kasvanut eniten Islannissa, 78 prosentista 87 prosenttiin. Käytössä olevien nopeiden kiinteiden liittymien määrissä puolestaan Ruotsi oli korkeimmalla 0,7 liittymällä kotitaloutta kohden. Suomessa nopea liittymä oli vuoden 2019 lopussa saatavilla 64 prosenttiin kotitalouksista ja varsinaisia käytössä olevia liittymiä oli 0,28 kotitaloutta kohden. Latvian osalta saatavuustiedot puuttuvat.

Teletoiminnan vähittäistulot pysyivät vuonna 2019 lähes samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Suomessa, Islannissa, Tanskassa ja Ruotsissa asukasta kohden laskettu vähittäistulo matkaviestinverkon palveluista sekä kiinteän verkon puhelin- ja laajakaistapalveluista oli noin 350 euroa vuodessa, kun se Norjassa oli yli 400 euroa asukasta kohden. Latviassa ja Liettuassa vähittäistulo teletoiminnasta oli alle 250 euroa asukasta kohden. Kehitys oli noususuuntaista Norjassa, Latviassa ja Liettuassa, mutta muissa maissa vähittäistulo laski viime vuosiin verrattaessa. Viron vuoden 2019 tietoja ei ollut vielä saatavilla.

Teleyritysten aineelliset investoinnit televerkkoihin noudattivat aiempien vuosien trendiä myös vuonna 2019. Norjassa ja Tanskassa investoinnit olivat kasvaneet merkittävästi. Norjassa suuret investoinnit johtuvat siitä, että maassa ollaan poistamasta käytöstä kaikki DSL- ja kupariyhteydet vuoden 2022 loppuun mennessä, mikä edellyttää investointeja muihin tekniikkoihin. Muissa maissa televerkkoihin tehdyt investoinnit olivat laskeneet. Suomessa investointeja tehtiin vuoden aikana 89 euroa asukasta kohden, kun luku Norjassa oli 231 euroa asukasta kohden. Vaikka Ruotsissa investoinnit ovat vuodesta 2017 lähtien olleet laskusuuntaisia, oli asukasta kohden tehdyt investoinnit edelleen yli 130 euroa.

Luvut perustuvat mainittujen maiden telemarkkinoita valvomien viranomaisten koostamiin tilastoihin.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)