Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI on mukana kehittämässä uutta digitaalista ratkaisua vierasviljojen tunnistamiseen ja poistamiseen pelloilta. Menetelmä yhdistää droonikuvauksen, tekoälyn ja mobiilipohjaisen navigoinnin. Sen testauksessa käytettiin keväällä yllättävää kohdetta: nallekarkkeja. Heinäkuun alussa Etelä-Pohjanmaalla järjestetyissä varsinaisissa peltokokeissa saatiin rohkaisevia tuloksia.

Mobiililla eroon vierasviljasta (MOVI) -hankkeessa vierasviljat, kuten puhdaskauran joukossa kasvavat ohrat, tunnistetaan tarkkojen droonikuvien avulla. Tekoäly analysoi kuvamateriaalia ja tuottaa koordinaatit, joiden avulla kasvit voidaan paikantaa pellolla.

Hankkeessa kehitetään myös mobiilisovellus, joka opastaa viljelijän suoraan vierasviljan luo optimoitua reittiä pitkin. Kun vierasviljojen sijainnit saadaan suoraan mobiililaitteeseen, voidaan kitkentä tehdä nopeasti ja tarkasti. Tämä vähentää työmäärää ja parantaa puhdaskauran laatua.

– Tavoitteena on tehdä vierasviljojen tunnistamisesta ja poistamisesta mahdollisimman tehokasta ja tarkkaa hyödyntämällä uusinta paikkatieto- ja tekoälyteknologiaa, kertoo Paikkatietokeskus FGI:n vanhempi tutkija Roope Näsi tiedotteessa.

Ennen varsinaisia, heinäkuun alussa järjestettyjä peltokokeita menetelmää testattiin Espoon Tapiolassa rakennetussa koeasetelmassa. Testiympäristössä nurmikolle levitettiin erilaisia kohteita, joiden tuli muistuttaa vierasviljoja kaurakasvustossa sekä ulkonäöltään että havaittavuudeltaan.

Useiden kokeilujen jälkeen parhaaksi vaihtoehdoksi osoittautuivat nallekarkit: ne eivät houkutelleet lintuja eivätkä erottuneet liian helposti, mutta olivat silti riittävän havaittavia.

– Yllättäen nallekarkit simuloivat vierasviljoja parhaiten. Erityisesti vihreät ja läpikuultavat karkit vastasivat hyvin todellista havainnointitilannetta pellolla, Näsi kertoo.

Heinäkuun alussa kuvaus- ja leikkuridroonia sekä mobiilisovellusta testattiin kaurapellolla Isossakyrössä ja tulokset olivat rohkaisevia. Vierasviljan havaitseminen puhdaskaurapellosta onnistui tarkoista droonikuvista varsin luotettavasti ja sovellus helpotti niiden löytämistä pellosta. Testauksessa oli myös drooniin kiinnitetty leikkuri, joka laskeutuu koordinaattien perusteella vieraisviljan luo. Viljelijän työ helpottuu, jos hänen ei tulevaisuudessa tarvitse tehdä kitkentää itse, vaan leikkuri hoitaa työn.

Vierasviljojen tunnistamista demonstroitiin Kyrönmaan ja Lapuan alueella kesä–heinäkuun vaihteessa yhteensä seitsemällä eri viljelijöiden puhdaskauralohkolla.

– Demon aikana kerätyt kuvat lähetettiin Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskukseen (FGI) Otaniemeen, jossa ne analysoitiin tekoäly- ja fotogrammetriamenetelmien avulla. Jo seuraavana päivänä vierasviljojen sijaintikoordinaatit olivat valmiina siirrettäviksi mobiilisovellukseen kitkentää varten. Menetelmä toimi jopa odotettua paremmin, kertoo Näsi.

Hänen mukaansa tutkijalle on erityisen motivoivaa saada hankkeessa mukana olevalta, puhdaskauratuottajista koostuvalta innovaatioryhmältä myönteistä palautetta sekä uusia kehitysideoita menetelmän jatkokehittämiseksi.

Puhdaskaura eli gluteeniton kaura on ainoa keliaakikon ruokavalioon sopiva kaura. MOVI-hankkeessa kehitettävät ratkaisut hyödyttävät erityisesti puhdaskauratuottajia, mutta luovat samalla pohjaa laajemmalle rikkakasvien tunnistukselle ja maatalouden digitalisaatiolle.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)