Yli puoli miljoonaa tutkintoa ammattikorkeakouluissa

Ammattikorkeakouluissa on suoritettu 509 000 korkeakoulututkintoa vajaan 30 vuoden aikana. Pääpaino on ollut työelämään valmistavissa AMK-tutkinnoissa, joita on suorittu 489 000. Vuodesta 2005 lähtien koulutustarjontaan on kuulunut myös ylempi ammattikorkeakoulututkinto (YAMK), joita on suoritettu yhteensä 29 000. Turun ammattikorkeakoulu on tuottanut koulutettua työvoimaa alueelleen vuodesta 1992.

Ammattikorkeakoulut tuottavat laajan koulutustarjonnan, jossa yleisimmin suoritettuja tutkintoja ovat insinööri (AMK), tradenomi (AMK), sairaanhoitaja (AMK) ja restonomi (AMK). Koulutusaloista suurin on sosiaali- ja terveysala, jossa eri ammateilla on omat tutkintonsa. Sote-alan AMK- ja YAMK-tutkintoja on suoritettu 163 000. Toiseksi eniten valmistuneita on tekniikasta ja ICT-alalta (143 000). Kolmannen suuren ryhmän muodostaa liiketalous (111 000). Suurten alojen lisäksi ammattikorkeakoulut ovat merkittäviä kulttuuri-, luonnonvara- ja kasvatusalan kouluttajia.

Vuonna 2020 suoritettiin 24 370 AMK-tutkintoa. Suoritettujen tutkintojen määrä oli kolmatta vuotta samalla tasolla. Sen sijaan YAMK-tutkinnoissa oli kasvua, kun niitä valmistui vajaa 3 900. Kasvua edellisestä vuodesta oli 16 prosenttia.

Suomen tavoitteena on lisätä korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuutta 25–34-vuotiaista, joten tutkintomäärien odotetaan kasvavan voimakkaasti tulevina vuosina. Ammattikorkeakouluissa opiskelupaikan vastaanottaneiden määrä kasvoi edellisvuodesta lähes 8 000 hakijalla eli runsaalla 16 prosentilla. Kasvu tapahtui sekä AMK-tutkintoon että YAMK-tutkintoon johtavissa koulutuksissa.

Suomen jokaisessa maakunnassa toimii vähintään yksi ammattikorkeakoulu varmistamassa osaavan työvoiman tarjontaa alueiden tarpeisiin.

Turun ammattikorkeakoulussa (Turun teknillinen va. ammattikorkeakoulu vuodesta 1992) ensimmäiset valmistuneet saivat tutkintotodistuksensa vuonna 1996. Heitä oli 111. Turun ammattikorkeakoulusta on valmistunut kaikkiaan 34 981 opiskelijaa. Ammattikorkeakoulututkintoja on 32 934 ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja on 2 047.

Vuosina 1990–2021 Turun ammattikorkeakoulu on tuottanut viidenneksi eniten tutkintoja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot (YAMK) mukaan luettuna 24 ammattikorkeakoulusta. YAMK-tutkintojen osalta tutkintoja on tehty neljänneksi eniten ja niiden osalta Turun ammattikorkeakoulun toiminta on tehostunut viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Vuonna 2020 Turun ammattikorkeakoulussa suoritettiin 1 766 AMK-tutkintoa ja 309 YAK-tutkintoa. Poikkeusvuosi etäopiskeluineen ei vaikuttanut tutkintojen kokonaismäärään; AMK-tutkintojen määrä laski hiukan vuodesta 2019, mutta YAMK-tutkintoja suoritettiin enemmän (1 796/242).

Turun ammattikorkeakoululla oli toiseksi eniten valmistuneita vuoden 2020 valmistuneiden yhteismäärässä Metropolia Ammattikorkeakoulun jälkeen (3 165). Tampereen ammattikorkeakoulusta valmistui 2 025 opiskelijaa.

– Turun ammattikorkeakoulun merkitys on kasvanut tasaisesti, iloitsee rehtori-toimitusjohtaja Vesa Taatila.

Taatilan mukaan Turun ammattikorkeakoulun tutkintomäärän kasvu on heijastanut hyvin alueen työelämän jatkuvasti kasvavaa tarvetta. Nopeasti kehittyvä maakunta tarvitsee tulevaisuutensa tekijät.

Suurin osa ammattikorkeakoulusta valmistuneista jää alueelle. Joka toinen hakija tulee Varsinais-Suomen ulkopuolelta, mutta kolme neljästä valmistuneesta työllistyy maakuntaan heti valmistumisen jälkeen.

Osaajat myös pysyvät, sillä 68 prosenttia alumneista työskentelee yhä alueella viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Varsinais-Suomen ammattikorkeakoulutuksen saaneesta työvoimasta 66 prosenttista on valmistunut Turun ammattikorkeakoulusta.

– Turun ammattikorkeakoulusta valmistuneet osaajat ovat näkyvässä roolissa juuri oman maakuntansa edistäjinä, mikä meidän tehtävämme onkin. Ammattikorkeakoulu on etenkin oman alueensa aktiivinen kehittäjä, Taatila korostaa.

Koulutuksen merkitystä alueille kuvaa vasta valmistuneiden hyvä työllistyminen. Viime vuosina AMK-tutkinnon suorittaneista lähes 90 prosenttia ja YAMK:n suorittaneista 95 prosenttia oli työssä vuosi valmistumisen jälkeen.

Ammattikorkeakoulujen lyhyen historian takia valmistuneita on enemmän nuoremmissa ikäluokissa: joka viides 30–40-vuotias on valmistunut ammattikorkeakoulusta.

Vakinainen ammattikorkeakoulutus täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Ensimmäiset ammattikorkeakoulut aloittivat toimintansa 1991–92 väliaikaisina. Ensimmäiset vakinaiset toimiluvat myönnettiin 1996 ja vuoteen 2000 mennessä kaikki ammattikorkeakoulut olivat vakinaistuneet.

Nykyisin Suomessa on 24 ammattikorkeakoulua, joissa on noin 150 000 opiskelijaa. Yli puolet alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittavista opiskelijoista on ammattikorkeakouluissa. Lisäksi ammattikorkeakoulut vuodesta 1996 kouluttaneet ammatillisten opettajien pedagogisen pätevyyden. Heitä on valmistunut yli 30 000.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Afrikkalaisesta sikarutosta tehty löydös, sianlihan vienti EU:n ulkopuolisiin maihin pysähtyy

Afrikkalainen sikarutto (ASF) on todettu alustavissa tutkimuksissa luonnonvaraisissa villisioissa Virolahdella Itä-Suomessa. Ruokavirasto varmistaa tuloksen vielä EU:n afrikkalaisen sikaruton vertailulaboratoriossa Espanjassa. Taudin leviämisen rajoittamiseen tähtääviin toimiin ryhdytään kuitenkin välittömästi. Tämä on ensimmäinen kerta, kun tauti on todettu Suomessa. Tauti ei tartu ihmisiin.

Mikä tekee suomalaisesta kesämökistä kodin tuntuisen?

On mökkejä, joille ajetaan perjantai-iltana ja joissa tunnetaan välittömästi, että ollaan paikalla, jossa pitää olla. Tuttu haju ovea avatessa, tietty ääni laudoista jalkojen alla, se näkymä ensimmäisestä ikkunasta. Ja sitten on mökkejä, joissa viikonloppu kuluu ihan mukavasti, mutta jotka eivät koskaan tuntuneet aivan omilta. Ero ei yleensä ole koossa tai varustetasossa.

Kesätyö voi kerryttää oikeutta ansiopäivärahaan

Camilla Rantanen kasteli hautojen istutuksia Maarian hautausmaalla viime heinäkuussa.

Kesätyö, yksittäiset keikat ja usealle työnantajalle tehty työ voivat kerryttää oikeutta ansiopäivärahaan. Työssäoloehdon kannalta ratkaisevaa ei yleensä ole työsuhteen pituus tai työtuntien määrä, vaan saman kalenterikuukauden aikana maksetun, työssäoloehtoon hyväksyttävän palkan yhteismäärä.

Yläkoulun salakuvaamisella yli 200 uhria, koulunkäynninavustajaa epäillään myös lasta seksuaalisesti esittävän kuvan hallussapidosta

Lounais-Suomen poliisi on saanut valmiiksi Turussa sijaitsevassa St. Olofsskolanin yläkoulussa vuosien 2021–22 aikana tapahtuneen salakuvauksen esitutkinnan. Asia etenee syyttäjälle. Samassa tutkinnassa on selvitetty salakuvausta Paraisilla toimivassa ammattikoulussa sekä kaksissa yksityisasunnoissa tapahtuneissa kotibileissä.

Hajulukon tukos voi laukaista kalliin vesivahingon

Hajulukon putsailu on tympeää touhua, mutta se pitää lavuaarin putket auki.

Keittiön rasvat ja kylpyhuoneen hiukset tukkivat viemäreitä yllättävän usein. Pieneltä tuntuva hajulukon ongelma voi pahimmillaan johtaa laajaan vesivahinkoon, josta koituu tuhansien eurojen kustannukset.

Perjantai loppuviikon lämpimin ja epävakaisin päivä – voimakkaat sade- ja ukkoskuurot mahdollisia eri puolilla maata

Suomen yli liikkuva matalapaine tuo mukanaan lämmintä ja ukkosherkkää ilmaa seuraaviksi päiviksi. Viikonloppuna on poutaisempaa, mutta lämpötila laskee hieman.

Lehmät laitumelle vai ei?

Viikin koetilan lehmiä laiduntamassa Viikissä.

Suomalaisten maidontuottajien haastattelut valottavat laidunnuksen asemaa nykyaikaisessa maidontuotannossa ja sen merkitystä eläinten hyvinvoinnille. Maitotilojen siirryttyä pihattonavettoihin, automaattilypsyyn ja suurempiin karjoihin aiemmin vakiintunut kesälaidunnus käy yhä harvinaisemmaksi.

Turun kaupunki: Turun ruoka-apu ei kerää rahaa puhelimitse

Turun kaupungin tietoon on tullut tapauksia, joissa ruoka-aputoimintaan vedoten on otettu yhteyttä yrityksiin puhelimitse ja yritetty kerätä rahaa. Kaupunki korostaa, ettei sen ruoka-aputoimintaan liity puhelimella tehtävää varainhankintaa ja kehottaa suhtautumaan vastaaviin yhteydenottoihin varauksella.

Koloradonkuoriaisia voi kulkeutua Suomeen myös kasvituotteiden välityksellä

Koloradonkuoriaisen tuhoamia perunan kasvustoja.

Koloradonkuoriaisia on löytynyt tänä kesänä kahdeksalta perunaviljelmältä. Uusimmat kaksi esiintymää ovat Lappeenrannassa. Ruokavirasto kehottaa perunanviljelijöitä aktiiviseen tarkkailuun kaikkialla Lappeenrannan alueella. Koloradonkuoriainen voi päätyä pieneenkin perunamaahan.

Poliisi pyytää havaintoja rakennustyömaamurrosta Raisiossa

Lounais-Suomen poliisi selvittää varkautta Raisiossa sijaitsevalla rakennustyömaalla. Rikoksen epäillään tapahtuneen tiistain ja keskiviikon välisenä yönä.

Rottweilerit kisaavat MM-mitaleista Paimiossa

Paimion urheilupuistossa (Vistantie 55) kilpaillaan 3.–8. elokuuta MM-mitaleista, kun rottweilereiden IFR IFH & IGP -luokkien paremmuudesta kisataan. Kilpailjoita on tulossa Paimioon 17 eri maasta.

Maailman ylikulutuspäivä torstaina – Suomessa raja ylittyi jo huhtikuussa

Ylikulutus on suurempaa kuin koskaan aiemmin ihmisen historiassa. Suomen ylikulutuspäivä oli jo huhtikuun alussa, eli Suomi kuluttaa luonnonvaroja asukasta kohti keskimääräistä vauhdikkaammin.

Muinaisessa Amazonissa kukoisti miljoonien ihmisten sivilisaatio

Fazenda Atlântican arkeologinen kohde Bralian Acressa.

Amazonin alueella lähes 1 500 vuotta vaikuttanut Aquiry-sivilisaatio oli paljon arvioitua runsasväkisempi, paljastaa uusi tutkimus. Laserkeilaamalla lentokoneesta löydettiin satoja seremoniakeskuksia sekä niitä yhdistäviä tiejärjestelmiä. Sivilisaation vaikutus näkyy Amazonin kasvistossa tänäkin päivänä.

Henkilöauto törmäsi betoniseen suojarakenteeseen Turun kehätiellä, yksi sairaalaan

Henkilöauto ajautui Topinojan siltatyömaan kohdalla Turun kehätiellä toisella kaistalla olevaan betoniseen suojarakenteeseen torstaina aamuyöllä. Henkilöauto sinkoutui törmäyksen seurauksena kaistojen yli tien toiselle puolelle ojaan. Yksi henkilö loukkaantui tilanteessa ja hänet kuljetettiin Tyksiin jatkohoitoon.

Suomalaiset kokevat tekoälyn tuovan käytännön hyötyjä

Yli puolet vastaajista katsoo, että tekoäly on lyhentänyt tehtävien suorittamiseen kuluvaa aikaa niissä tehtävissä, joissa sitä käytetään.

Suomalaiset työntekijät suhtautuvat työhönsä erittäin myönteisesti ja kokevat tekoälyn tuovan käytännön hyötyjä erityisesti työtehtävien nopeammassa suorittamisessa. 73 prosenttia vastaajista kertoo, että tekoälytyökalut tai tekoälypohjaiset ominaisuudet ovat parantaneet heidän päivittäistä työkokemustaan.

Eikö veronpalautus tullut tilille? – Syynä voi olla puuttuva tilinumero tai puolison tekemät muutokset

Elokuun veronpalautuspäivä 3. elokuuta on asiakasmäärältään vuoden suurin. 2,1 miljoonalle suomalaiselle palautetaan silloin yhteensä 1,1 miljardia euroa. Veronpalautukset eivät välttämättä näy tilillä heti aamulla.

Suomalaiset syövät entistä enemmän riisiä

Riisin kulutus on noussut viimeisten viiden vuoden aikana tasaisen nousevaan tahtiin.

Suomalaiset syövät entistä enemmän riisiä. Riisin kulutus on noussut viimeisten viiden vuoden aikana tasaisen nousevaan tahtiin. Muutos näkyy kauppojen hyllyillä niin riisin kuin riisinkeitinten myynnissä.

Miksi osa ihmisistä on kipuherkempiä?

Miksi osa ihmisistä on kipuherkempiä? Miten luonto voi vaikuttaa terveyteen ja kivun kokemiseen? Entä miten hengityksellä voidaan vaikuttaa kehoon, mieleen ja kipuun?

Näköislehti

Urheilu

Otteluanalyysi: Inter teki sensaation ja pudotti turkkilaisen suurseuran

Ilari Kangasniemi oli ottelun hahmoja.

Harva tällaiseen tulokseen uskoi, vaikka Inter venyi jalkapalloilun Konferenssiliigassa 1–1-vierastasapeliin Başakşehiria vastaan Istanbulissa. Niin vain kävi, että Inter vei kotiottelun maalein 2–0 ja pudotti suurseuran jatkosta yhteismaalein 3–1. Tulos oli täysin ansaittu. Inter oli joukkueena parempi vaikka Başakşehir piti paljon palloa.

Vesa Vasara sysää ennakkosuosikin paineet turkkilaisille

Clinton Jephta teki Interin maalin Istanbulissa.

Inter kohtaa Konferenssiliigan toisen karsintakierroksen toisessa osaottelussa turkkilaisen Başakşehir FK:n torstaina Kupittaalla. Inter lähtee hyvistä asetelmista kotiotteluunsa, kun joukkue nappasi 1-1-tasapelin Turkista.

Niko Lehtiranta hallitsi SM-viikonloppua Motoparkissa – saldona kaksi voittoa

Niko Lehtiranta.

Ratamoottoripyöräilijä Niko Lehtiranta jatkoi vahvoja otteitaan viikonloppuna Virtasalmen Motoparkissa ajetussa Suomen ratamoottoripyöräilyn SM-sarjan toisessa osakilpailussa. Lehtiranta voitti viikonlopun molemmat Superbike-luokan kilpailut ja hallitsi tapahtumia käytännössä alusta loppuun.

Benjamin Sylvestersson ajoi kahdesti podiumille ja nousi pistejohtoon Saksan ADAC GT4 -sarjassa

Benjamin Sylvestersson on kotoisin Paraisilta.

Benjamin Sylvestersson ajoi kahdesti podiumille Saksan ADAC GT4 -sarjassa ja nousi pistejohtoon. Viikonloppuna ajettu Oscherslebenin osakilpailu onnistui hyvin. Sylvestersson saavutti ajoparinsa Gabriele Pianan kanssa molemmissa kilpailulähdöissä podiumin ajaen kolmanneksi ja toiseksi. Sijoitusten ansiosta pari nousi kärkeen sarjan pisteissä.

Juhani Jasusta Suomen Jääkiekkoilijat ry:n vt. toiminnanjohtaja

Juhani Jasu.

Suomen Jääkiekkoilijat ry:n (SJRY) hallitus on nimittänyt Juhani Jasun yhdistyksen vt. toiminnanjohtajaksi. Jasu aloitti tehtävässä 27. heinäkuuta kuuden kuukauden määräaikaisella sopimuksella. Hän on toiminut SJRY:n hallituksessa viimeisen kolmen vuoden ajan ja erosi heinäkuussa hallituksesta ennen toiminnanjohtajan sopimuksen käsittelyä ja allekirjoittamista.

TPS-kiekkoilijoita nähdään nuorisomaajoukkueissa

Jesse Pärssinen.

TPS pelaajia nähdään kesän aikana Suomen nuorisomaajoukkueiden mukana. Jeremi Virtanen ja Jesse Pärssinen on valittu Suomen alle 20-vuotiaiden maajoukkueeseen, kun joukkue osallistuu World Junior Summer Showcase -turnaukseen Kanadan Windsorissa 26.7.–1.8. Turnauksessa pelaavat Suomen lisäksi Kanada, Ruotsi sekä Yhdysvallat kahdella joukkueellaan.