Eduskunta käsittelee keskustan tekemää välikysymystä maataloudesta. Hallitus on linjannut, ettei ruokaa tuottavaan maatalouteen kohdisteta leikkauksia.

– Suomalaista maataloutta ei voi kuitenkaan rakentaa jatkuvien kriisitukien varaan. Maatalouden pitää olla kannattavaa ennen muuta markkinoilla, kansanedustaja, eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Vilhelm Junnila (ps.) sanoo tiedotteessa.

Junnila viittaa myös Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n puheenjohtaja Tero Hemmilän esiin tuomaan asiaan: maatalouselinkeinon ympärillä liikkuu markkinassa yli kymmenen miljardia euroa, kun tukia on alle kaksi miljardia euroa. Hemmilä uskoo maatalouselinkeinon tulevaisuuteen, jos edes osa siitä energiasta, jota käytetään nyt tukipolitiikkaan, suunnattaisiin markkinoilta saatavan rahan ja maatilojen tuottavuuden vahvistamiseen.

– Vaikka tukia on syytä puolustaa, tässä ajassa on ratkaisevaa se, kuinka ruokaketjussa syntyvä arvo jakautuu. Markkinassa menestyminen luo aivan uudenlaisia mahdollisuuksia kotimaiselle maatalouselinkeinolle ja elintarviketeollisuudelle, Junnila toteaa.

Välikysymyksen huolenilmaisu maatalouden kannattavuudesta, kustannusten noususta ja hallinnollisesta taakasta on perusteltu. Junnilan mukaan Keskustan esittämät ratkaisut kuvastavat kuitenkin kaivoon kannettua vettä.

– Ratkaisujen osalta keskusta kantaa vettä kaivoon: taas esitetään kriisipakettia, siis asian ratkaisemista rahalla, jota ei ole olemassa. Toisaalla Keskustanuoret on esittänyt seksityöstä elinkeinoa maaseudulle. Tämä kuvastaa hyvin vieraantumista maatalouden merkityksestä Suomelle, Junnila korostaa.

Sen sijaan Hemmilän varoitus maatalouden tilasta on syytä ottaa vakavasti. Suomen ruoantuotannon infrastruktuurin pitää säilyä elinvoimaisena ja suomalaisen perheyrittäjyyden käsissä. Se on vahva viesti menneisyydessä rypevälle keskustalle.

Hallitus on korottanut maatalouden energiaveron palautuksen EU-sääntelyn sallimaan enimmäismäärään. Samalla se on päättänyt suunnata EU:n kriisirahoitusta ja kansallista lisätukea kustannuskriisistä kärsineille tuotannonaloille. Myös nuorten viljelijöiden aloitustuen yrittäjätulovaatimusta on kevennetty. Tällä rahoituskaudella nuoren viljelijän aloitustukia on myönnetty jo noin 1 020.

– Mutta yksikään tukijärjestelmä ei yksin ratkaise sukupolvenvaihdoksia, jos nuori ei näe maataloudessa taloudellista tulevaisuutta, Junnila kertoo.

Viljelijän asemaa ruokaketjussa on muutenkin vahvistettu. Elintarvikemarkkinalakia on muutettu. Ostajan oman tuotemerkin suosimiseen puututaan, tuottajien liiketoimintatietojen suojaa vahvistetaan ja tarpeettomia kustannustietovaatimuksia rajoitetaan. Lisäksi heikommalle osapuolelle on luotu mahdollisuuksia vaatia sopimusneuvottelujen avaamista uudelleen poikkeuksellisissa olosuhteissa.

Myös hallinnollista taakkaa on kevennetty. EU:n maatalouspolitiikassa muun muassa neljän prosentin kesantovelvoite on poistettu ja CAP-järjestelmää on edelleen muutettu siten, että rahoitusta voidaan suunnata paremmin aktiiviseen ruoantuotantoon ja investointeihin.

Suomalaisen maatalouden ongelmat eivät ole syntyneet yhden hallituskauden aikana, eivätkä ne ratkea yhdellä kriisipaketilla. Tarvitaan pitkäjänteinen ratkaisu siihen, että viljelijä saa nykyistä oikeudenmukaisemman osuuden ruokaketjun arvosta, investoinnit ovat mahdollisia ja nuori ihminen uskaltaa ottaa maatilan vastuulleen.

– Siitä suomalaisen ruoan tulevaisuudessa lopulta on kysymys.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)