Rannikko-LIFE- ja Inspect-hankkeissa on onnistuttu torjumaan haitallista vieraslajia kurtturuusua monin paikoin eri puolilla Suomen rannikkoa, esimerkiksi Saaristomerellä, Närpiön saaristossa ja Valassaarilla. Torjunnalla estetään kurtturuusun leviämistä ja lisätään elintilaa arvokkaille lajeille ja luontotyypeille.

Pihojen ja kaupunkiympäristöjen somisteena tunnettu kurtturuusu (Rosa rugosa) on viimeisinä vuosikymmeninä levinnyt istutuksilta luontoon kiihtyvällä tahdilla erityisesti Suomen rannikkoalueilla. Samalla se on vienyt elintilaa monilta nykyisin uhanalaisilta lajeilta.

Kurtturuusu leviää marjojen ja siementen kelluessa uusille alueille sekä lintujen levittämänä. Rannalle asetuttuaan kurtturuusu pystyy vaakajuurakkonsa avulla levittäytymään läpitunkemattomiksi tiheiköiksi. Levitessään kurtturuusu syrjäyttää alkuperäisen kasvillisuuden, hyönteisiä ja muita eläimiä. Kurtturuusun leviäminen kiihdyttää lajikatoa ja heikentää luonnon monimuotoisuutta. Kurtturuusu onkin luokiteltu haitalliseksi ja torjuttavaksi vieraslajiksi.

– Kurtturuusukasvustoja torjutaan, jotta kasvin leviäminen yhä uusille alueille saataisiin estettyä. Näin turvataan uhanalaisten lajien elintilaa ja estetään niiden häviäminen, kertoo suunnittelija Roosa Hautala Metsähallituksesta.

Metsähallituksen Luontopalvelut torjuu kurtturuusua eri puolella rannikkoa. Rannikko-LIFE- ja Inspect-hankkeissa torjuntaa on tehty yhdeksällä Natura-alueella: Lemmenlaakson lehdossa Järvenpäässä, Uudenkaupungin saaristossa, Preiviikinlahdella Porissa, Saaristomerellä, Örön saarella, Merenkurkun saaristossa, Kristiinankaupungin saaristossa, Närpiön saaristossa ja Perämeren saarilla. Kurtturuusua torjutaan sekä Metsähallituksen hallinnoimilla alueilla että maanomistajien luvalla yksityisillä mailla.

Kurtturuusun esiintymiä on löydetty tähän mennessä Rannikko-LIFE ja Inspect-hankkeissa yhteensä 685 (9 260 m2), ja niistä 92 prosentille (8 400 m2) on tehty torjuntatoimenpiteitä ainakin kerran. Kurtturuusu on saatu hävitettyä kahden kesän aikana vuosina 2019 ja 2020 yhteensä 1590 neliömetrin kokoiselta alalta. Rannikkoalueella tehdään torjuntaa myös Helmi-ohjelmassa. Yksittäisten esiintymien koot vaihtelevat 0,5 neliömetristä 600 neliömetriin.

Sitkeää kurtturuusua torjutaan eri menetelmin riippuen kasvin paikasta ja vallitsevista sääolosuhteista. Kasvin torjunta tehdään mekaanisesti, eli kaivamalla, näivettämällä ja peittämällä kasvit, sekä kemiallisesti täsmäruiskutuksena tai geelilevityksenä yksittäisille kurtturuusupensaille tai katkotuille rangoille. Ruusujen kukat ja kiulukat sekä muiden kasvien kukat ja marjat poistetaan ensin. Lisätietoa torjuntamenetelmistä saa esimerkiksi Metsähallituksen torjuntaohjeesta.

Saaristomeren alueelta oli vuoteen 2021 mennessä löydetty ja ilmoitettu 154 kurtturuusuesiintymää. Havaintoja kurtturuusuista tekevät Metsähallituksen henkilöstön lisäksi esimerkiksi retkeilijät, jotka voivat ilmoittaa löytämistään esiintymistä.

Kahdessa vuodessa Saaristomeren Natura-alueelta on torjuttu 131 kurtturuusua ja onnistuttu hävittämään 44 kurtturuusuesiintymää 939 neliömetrin alalta.

Hyviä tuloksia on saatu aikaan myös Närpiön saariston Natura-alueella, jossa 164 löydetystä esiintymästä on torjuttu yhtä lukuun ottamatta kaikki, ja hävitetyksi on saatu 68 kappaletta 447 neliömetrin alalta.

– Seurannoilla ja hoitotoimilla on saatu onnistuneita tuloksia: kasvin leviäminen on saatu monin paikoin pysäytettyä, sanoo Hautala.

Merenkurkun saaristossa Valassaarilla kurtturuusuja on löydetty 239, ja kaikki esiintymät on torjuttu vähintään kerran. 192 neliömetriltä on onnistuttu hävittämään 101 kurtturuusua.

Torjuntatyö jatkuu Rannikko-LIFE- ja Inspect-hankkeissa tänä vuonna.

Kurtturuusu ei kuulu Suomen lajistoon, vaan se on vieraslaji, joka syrjäyttää luontaisen kasvillisuuden. Kurtturuusu luokiteltiin vuonna 2019 valtioneuvoston asetuksella kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi ja lisättiin haitallisten vieraslajien luetteloon. Kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen kasvatuskielto astuu voimaan 1. kesäkuuta.

Kielto tarkoittaa sitä, että maanomistajien tulee hävittää kurtturuusu kiinteistöiltään kesäkuuhun mennessä. Kielto koskee kaikkia maanomistajia mökkiläisistä kuntiin ja kaupunkeihin. Myös Metsähallitus on velvollinen poistamaan kurtturuusut hallinnoimiltaan kiinteistöiltä.

Jokainen voi halutessaan osallistua kurtturuusun torjuntaan. Omalla tontilla kurtturuusun voi esimerkiksi kaivaa ylös juurineen tai näivettää leikkaamalla.

Jos kodin tai mökin lähellä kasvaa luontoon, etenkin vesistön äärelle, karanneita kurtturuusuja, voi maanomistajalta pyytää lupaa kurtturuusun torjuntaan. Torjuntakeinoista tarkempaa tietoa löytyy esimerkiksi Metsähallituksen torjuntaohjeesta sekä Rannikko-LIFE-hankkeessa tuotetusta videosta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)