Tulipalot ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana vähentyneet, mutta niitä sattuu edelleen tuhansia joka vuosi. Palovaroitin ja alkusammutusvälineet puuttuvat yhä monesta rakennuksesta.

Koronapandemian estettyä monet lomamatkat ulkomaille suomalaisten katseet kääntyivät kotimaan luontoon. Mökkejä ostettiin ennätysmäärä ja monet suuntasivat kotimaisiin retkikohteisiin. Leiritulet, grillit, puulämmitteiset saunat ja juhannuskokot lisääntyivät kertaheitolla.

Palotilastoissa rakennuspalojen määrä on pysynyt kuitenkin laskusuunnassa lähes koko 2010-luvun.

Pelastustoimen tilastojen mukaan viime vuosina tulipaloja on sattunut vuosittain keskimäärin noin 5 300. Viime vuonna tulipaloja sattui hieman yli 5 200. Vuonna 2020 tulipaloja sattui jopa alle 5 000.

Tänä vuonna rakennuspalojen määrät ovat olleet toistaiseksi aiempaa maltillisempia. Rakennuspaloja sattuu kesäisin hieman muuta vuotta enemmän, mutta erot eivät ole merkittäviä.

Edellämainitut luvut perustuvat Pelastustoimen Taskutilaston tietoihin. Pelastustoimen Online-tilastojen mukaan hälytyskeskus on saanut myös tänä vuonna hieman aiempia vuosia vähemmän rakennuspaloista ja rakennuspalovaaroista johtuvia hälytyksiä.

Fennian omat tilastot ovat samansuuntaiset. Korvauksia Fennia maksoi tulipaloista viime vuonna yli 14 miljoonaa euroa. Korvausmäärä vaihtelee jonkin verran vuosittain.

Pelastustoimen taskutilaston mukaan asuinrakennuksissa sattui vuonna 2020 hieman alle 2 600 tulipaloa. Vapaa-ajan asunnoissa ja saunarakennuksissa syttyi puolestaan noin 400 tulipaloa. Muita kohteita, joissa rakennuspaloja yleisesti sattuu, ovat yritys-, opetus-, hoito- ja maatalousrakennukset.

Rakennuspalojen määrä nousi viime vuonna, mutta pidemmällä tähtäimellä rakennuspalojen määrä on laskusuunnassa. Lähde: Pelastustoimen taskutilasto ja Online-tilastot (vuosi 2021)

Fennian rakennusvahinkopalvelun päällikkö Mikko Kosken mukaan tulipalon aiheuttaa useimmiten jokin kone tai laite. Kodeissa nämä laitteet ovat usein kiuas tai liesi. Myös tulisija on Kosken mukaan monen rakennuspalon syynä.

– Moni tulipalo syttyy keittiössä tai saunassa, kun helposti syttyviä asioita jätetään esimerkiksi lieden tai kiukaan lähelle, Koski sanoo.

Kuolemantapausten määrät ovat pidemmällä aikavälillä kuitenkin vähentyneet: 2000-luvulla savulle ja tulelle altistumiseen kuoli keskimäärin 79 henkeä vuodessa, 2010-luvulla luku oli hieman alle 60 henkeä. Vuonna 2020 määrä oli enää 42 henkeä.

– Suunta palokuolemissa on oikea, mutta määrä on edelleen suuri. Valtaosa tulipaloista johtuu ihmisen huolimattomasta toiminnasta, ja olisi estettävissä varovaisuudella ja paremmalla paloturvallisuudella. Moni kuolemaan johtanut tulipalo johtuu edelleen varomattomasta tulenkäytöstä tai huolimattomuudesta, kuten saunaan jätetyistä vaatteista. Palovaroittimen puutteen takia tulipaloa ei huomata ajoissa.

Suomessa on paljon yksinasuvia ja määrä on kasvanut koko ajan. Tämä voi olla yksi syy siihen, että eurooppalaisessa vertailussa Suomen palokuolemaluvut ovat edelleen korkeita: kun palokuoleman uhri on yksin kotona, on suurempi riski, ettei hän jostain syystä kykene reagoimaan paloon.

Lähes puolet rakennuspaloista aiheutuu ihmisen toiminnasta, useimmiten virheestä tai huolimattomuudesta. Koneet ja laitteet asuinrakennuksissa tarkoittavat usein keittiön tai saunan laitteita. Luvuissa on mukana myös yritysten rakennukset, kuten toimistot ja teollisuusrakennukset.

Silmiinpistävää tulipalotilastoissa on se, että vuosittain yli 300 rakennuspalossa ei ole ollut käytössä alkusammutusvälineitä. Vuoden 2018 tilastojen mukaan palovaroitin puuttui yli 700 tulipalossa ja 300 tapauksessa sen toiminnasta ei ollut tietoa. Monissa tapauksissa paristo on ollut epäkunnossa.

– Erityisesti toimivan palovaroittimen puute näinkin monessa tapauksessa on huolestuttavaa. Varsinkin kesämökillä, jossa ei välttämättä olla kuulemassa varoitusta paristojen loppumisesta, kannattaa palovaroittimiin vaihtaa paristot ja testata hälytin säännöllisesti, Koski muistuttaa.

Palovaroitin on pakollinen kaikissa asunnoissa ja nukkumiseen käytettävissä tiloissa. Niitä tulisi olla asunnon kerroksessa ja yksi jokaista 60 neliömetriä kohti. Palovaroittimen asentamisen lisäksi sen toimintakyvystä tulee huolehtia: palovaroitin kannattaa testata joka kuukausi ja vaihtaa paristot joka vuosi, esimerkiksi 112-päivänä 1. päivä joulukuuta.

– Jos alkaneesta tulipalosta ei saa varoitusta, ei tulipaloon ehdi reagoida. Silloin lopputulos voi olla todella surullinen. Palovaroitin on hyvin halpa investointi sen tuomaan hyötyyn ja turvaan nähden.

Kosken mukaan palovaroittimen ohella myös alkusammutusvälineet tulisi löytyä jokaisesta rakennuksesta.

– Alkusammutusvälineitä kannattaa harjoitella, jotta niitä osaa käyttää oikein tarvittaessa. Jauhesammutin kannattaa tarkistuttaa vuosittain tai valmistajan ohjeiden mukaan. Tärkeintä tulipalon syttyessä on tilannearvio: voiko alkusammutuksella vielä estää palon leviämistä, vai onko palo jo liian suuri.

Koneista, laitteista ja prosesseista aiheutuvia rakennuspaloja sattui vuonna 2020 yli 1 500. Määrä on aiemman vaihdellut hieman alle 1 600 ja lähes 1 800 välillä. Sähkölaitteiden osuus näistä on ollut yleensä hieman yli 40 prosenttia.

– Kodeissa on yhä enemmän erilaisia latauslaitteita. Niiden vioittuminen on verrattain harvinaista, mutta silloin kun niihin tulee vika, joka sytyttää palon, voi tuli levitä hyvinkin nopeasti, Koski huomauttaa.

Tuhoisinta on, jos latauslaite jätetään pitkäksi aikaa valvomatta sisätiloihin.

– Yöksi ei kannata jättää esimerkiksi sähköpyörää tai sähköpotkulautaa latautumaan sisätiloihin. Myös laitteiden laatuun kannattaa kiinnittää huomiota. Netistä saa erilaisia latureita ja laitteita, kuten sähköhammasharjoja ja imureita hyvinkin halvalla. Silloin kannattaa miettiä, missä on tingitty, jos hinta on todella alhainen. Tällaiset laitteet päätyvät yleensä käyttöön ilman asianmukaisia turvallisuustarkistuksia ja Suomessakin tiedetään jo kymmeniä tapauksia, joissa heikkolaatuinen tuontilaite on aiheuttanut tulipalon. Sähkölaitteen käyttöohjeita on myös syytä noudattaa.

Koski myös muistuttaa kodin siisteydestä: esimerkiksi kylmälaitteen taakse jäävä pölykerros voi muodostua paloriskiksi.

Maastopaloja on noin 2 000–4 000 joka vuosi. Määrä vaihtelee hyvin paljon sen mukaan, kuinka kuiva ja paloherkkä kesä on ollut. Kesällä 2020 maastopaloja syttyi 2 780. Määrä laski edelliskesästä parilla sadalla.

Koronan myötä kotimaanmatkailu ja luontoretket yleistyivät kertaheitolla vuosina 2020 ja 2021. Lisääntynyt retkeily tarkoittaa myös useampia nuotioita kesäisissä metsissä. Vaikka retkeily ei ole näkynyt palotilastoissa ikävällä tavalla, Koski muistuttaa edelleen nuotioturvallisuudesta.

– Suosittelen mielelläni retkeilyä luonnossa kaikille. Tulen käytössä on kuitenkin muistettava yksinkertaiset mutta hyvin tärkeät perusasiat. Jokamiehenoikeudet luonnossa on hieno asia, mutta on syytä muistaa myös jokamiehen vastuut. Sytytetään tuli vain sallitulle paikalle ja suojataan alue hyvin, ettei tuli pääse leviämään. Metsä- ja maastopalovaroituksia tulee seurata huolellisesti ja noudattaa niitä.

Pelastuslaitoksen tilastojen mukaan suurin osa maastopaloista johtuu ihmisen toiminnasta. Tällöin useimmiten kyse on nuotiosta tai grillistä, roskien poltosta tai tupakasta. Myös sääilmiöt ja laitteet aiheuttavat jonkin verran tulipaloja.

Maastopalot ovat nyt ajankohtaisia. Tässä kuussa maastopaloja on kirjattu jo lähes 500, ja Ilmatieteenlaitos on antanut metsäpalovaroituksen suureen osaan maata.

Tulipalot liikerakennuksissa, toimistoissa, teollisuusrakennuksissa ja varastoissa ovat myös pitkällä aikavälillä hienoisessa laskussa teollisuuden kasvuluvuista huolimatta. Esimerkiksi teollisuusrakennuksissa sattui 639 tulipaloa vuonna 2014, kun toissa vuonna määrä oli 577.

– Yritykset tiedostavat onneksi yhä paremmin paloturvallisuuteen liittyvät riskit ja vaarat, ja useimmat tietävät, miten varautua tulipaloihin. Varsinkin tehtaissa tulipalojen syynä ovat usein laitteet ja prosessit, ja on tärkeää, että työntekijät tietävät heti, miten toimia tulipalon syttyessä, Koski sanoo.

Fennian tilastojen mukaan yritysasiakkaille korvattujen tulipalojen määrät ovat vähentyneet edellisvuodesta, mutta samalla tasolla kuin vuonna 2020. Korvausten määrät voivat vaihdella eri vuosina paljonkin, jos sattuu suuria palovahinkoja esimerkiksi isoissa tuotantotiloissa.

– Yritysten ja teollisuusrakennusten tulipalot ovat usein miljoonien eurojen luokkaa. Työntekijöiden altistuminen vaaratilanteeseen tai pahimmassa tapauksessa loukkaantuminen tai kuolema ovat tässä luonnollisesti se suurin riski. Tämän riskin vähentämiseen on Fenniakin pitkäjänteisesti tähdännyt. Lisäksi yritykselle voi kuitenkin tulla huomattavasti enemmän menetyksiä, kuin mitä omaisuus- ja keskeytysvakuutuksista korvataan.

Huolehdi, että rakennuksessa on riittävä määrä toimivia palovaroittimia ja alkusammutusvälineitä.

Opettele alkusammutusvälineiden käyttö. Työpaikalla tulisi huolehtia, että palon sattuessa osataan toimia oikein.

Varmista, että rakennuksesta pääsee helposti pois palon sattuessa.

Varmista, että pelastajat löytävät tarvittaessa perille. Käytä 112-sovellusta. Mökillä kannattaa pitää asunnon koordinaatit helposti löydettävissä.

Muista huolehtia nuohouksesta ja muutenkin tulisijan kunnosta.

Useimmat tulipalot syttyvät ihmisen huolimattomuudesta: saunassa tai keittiössä lieden lähellä on ollut helposti syttyviä esineitä, tai kynttilät on jätetty yksin palamaan.

Aamuset