Naisten osuus vuoden 2023 eduskuntavaalien ehdokkaista on 42,9 prosenttia, mikä on 0,9 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Naisten osuus ehdokkaista on nyt suurempi kuin kertaakaan aiemmin. Eduskuntavaalien ehdokkaista enemmistö on aina ollut miehiä. Nyt ehdokkaista miehiä on 1 385 ja naisia 1 039. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen Eduskuntavaalit-tilastoon.

– Naisten osuus eduskuntavaalien ehdokkaista kääntyi selvään kasvuun 1970-luvulla. Vuoden 1991 vaaleissa naisten osuus oli ensimmäistä kertaa yli 40 prosenttia. Sen jälkeen osuus jäi pidemmäksi aikaa tuohon 40 prosentin rajan tuntumaan, kunnes on taas ylittänyt sen vuosina 2019 ja 2023, Tilastokeskuksen yliaktuaari Minna Wallenius kertoo.

Eduskuntapuolueiden ehdokkaista naisten osuus on pienin Liike Nytillä (34,5 %) ja suurin vihreillä (60,8 %). Vihreiden lisäksi SDP:llä ja vasemmistoliitolla on enemmän nais- kuin miesehdokkaita. Kaikista puolueista naisehdokkaiden osuus on suurin feministisellä puolueella (84,6 %) ja pienin kansalaisliitolla (0 %). Kaikkien eduskuntapuolueiden ehdokkaista naisia on 47,5 prosenttia. Puolueissa ja valitsijayhdistyksissä, joista ei valittu edustajia vuoden 2019 vaaleissa, naisten osuus ehdokkaista on 30,6 prosenttia.

Eduskuntapuolueista noin puolella naisehdokkaiden osuus kasvoi ja puolella väheni. Eniten naisten osuus kasvoi SDP:llä, liki seitsemän prosenttiyksikköä, ja väheni RKP:lla, yli kuusi prosenttiyksikköä.

Enemmistö äänioikeutetuista on naisia. Naisten osuus kaikista äänioikeutetuista on 51,8 prosenttia ja Suomessa asuvista äänioikeutetuista 51,3 prosenttia.

Eduskuntavaalien 2023 kaikista ehdokkaista suomen- tai saamenkielisiä on 90,0 prosenttia, ruotsinkielisiä 6,7 prosenttia ja vieraskielisiä 2,8 prosenttia. Vieraskielisistä ehdokkaista lähes 60 prosenttia on ehdolla Helsingin tai Uudenmaan vaalipiirissä. Eduskuntapuolueista vieraskielisten ehdokkaiden osuus on suurin Vasemmistoliitolla, 7,4 prosenttia. Äänioikeutetuista ruotsinkielisiä on 5,2 prosenttia ja muita kuin kotimaisia kieliä puhuvia 3,1 prosenttia.

– Vieraskielisten äänioikeutettujen määrä ja osuus ovat kasvaneet tasaisesti muutamien viime eduskuntavaalien aikana. Määrä on kasvanut vuoden 2011 vaalien vajaasta 50 000:sta yli 132 000:een. Ehdokkaiden osalta suunta ei ole yhtä selkeä. Vieraskielisten ehdokkaiden määrät ovat pieniä, joten muutoksiin yksittäisten vaalien välillä voi vaikuttaa sattumakin, Wallenius sanoo.

Syntyperältään ulkomaalaistaustaisia ehdokkaista on 2,6 prosenttia ja äänioikeutetuista 3,2 prosenttia. Ulkomaista syntyperää olevien osuus koko Suomen väestöstä on kuitenkin suurempi, sillä eduskuntavaaleissa äänioikeutettuja ja ehdokkaaksi kelpoisia ovat vain Suomen kansalaiset. Esimerkiksi vuonna 2021 Suomessa asuvasta väestöstä ulkomaalaistaustaisia oli 8,5 prosenttia. Eduskuntapuolueista eniten ulkomaalaistaustaisia ehdokkaita on Vasemmistoliitolla (7,4 % puolueen ehdokkaista) ja vähiten Liike Nytillä, perussuomalaisilla, kristillisdemokraateilla ja keskustalla.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)