Suomalaistutkimus voi parantaa miljoonien koe-eläinjyrsijöiden anestesiaturvallisuutta
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa on osoitettu, että vatinoksaani-lääkeaine parantaa merkittävästi rottien anestesiaturvallisuutta. Löydös voi vaikuttaa miljooniin koe-eläimiin maailmanlaajuisesti: pelkästään länsimaissa jyrsijöitä käytetään vuosittain arviolta toistasataa miljoonaa biolääketieteellisessä tutkimuksessa.
Tutkimus osoittaa, että vatinoksaani estää tiettyihin rauhoitteisiin liittyvän silmien ulospullistumisen ja parantaa kudoksen hapettumista nukutuksen aikana. Parempi anestesia tuottaa luotettavampia koetuloksia ja pienentää suoraan tarvittavien koe-eläinten määrää.
– Pelkästään länsimaissa jo yhden prosentin vähennys tarkoittaisi yli miljoonaa säästettyä eläintä vuodessa, toteaa tutkimusryhmää johtava apulaisprofessori Jussi Honkavaara.
Eläinlääkäri Minna Mustikan väitöskirjatutkimuksessa osoitettiin, että vatinoksaani estää rottien silmien ulospullistumisen, joka on tunnettu yleisesti käytettyjen rauhoitteiden haittavaikutus. Ensimmäinen osatyö on hyväksytty julkaistavaksi Journal of Ocular Pharmacology and Therapeutics -sarjassa. Eläinlääkäri Emily Lindhin väitöskirjatutkimus osoittaa, että vatinoksaani parantaa kudoksen hapettumista lievittämällä rauhoitteista aiheutuvia verenkierrollisia haittoja.
Vatinoksaani on alun perin kehitetty koirien rauhoitukseen tutkimusryhmän ja suomalaisen Vetcare Oy:n yhteistyönä. Tutkimus tehdään tiiviissä yhteistyössä yrityksen sekä yliopiston koe-eläinkeskuksen eläinlääkäreiden kanssa. Tutkimus laajenee parhaillaan hiiriin.
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

















