Yleinen asumistuki pienenee ensi vuonna, sen maksaminen omistusasuntoihin päättyy vuonna 2025

Eduskunta on päättänyt yleisen asumistuen leikkauksista, jotka pienentävät asumistuen määrää vuonna 2024. Suurin osa yleisen asumistuen muutoksista tulee voimaan 1.4.2024 ja vaikuttaa ruokakunnan asumistukeen, kun tuki tarkistetaan seuraavan kerran. Lisäksi omistusasuntoon ei saa enää yleistä asumistukea 1.1.2025 alkaen. Tähän tiedotteeseen on koottu kaikki yleisen asumistuen lainmuutokset vuonna 2024.

Eduskunta on hyväksynyt hallituksen lakiesityksen yleisen asumistuen leikkauksista. Suurin osa yleisen asumistuen muutoksista tulee voimaan 1.4.2024 alkaen. Ruokakunnan asumistukeen muutokset vaikuttavat, kun tuki tarkistetaan seuraavan kerran tai kun tukea myönnetään ruokakunnalle, joka ei vielä saa asumistukea.

Yleisen asumistuen maksaminen omistusasuntoihin päättyy. Asumistukea ei voi saada omistusasuntoon enää 1.1.2025 alkaen.

Muutokset eivät koske eläkkeensaajan asumistukea. Hallitus on esittänyt muutoksia myös eläkkeensaajan asumistukeen.

Yleisen asumistuen perusomavastuuosuus kasvaa 42 prosentista 50 prosenttiin.

Kun Kela laskee, kuinka paljon asumistukea ruokakunta voi saada, ruokakunnalle määritellään perusomavastuu. Siihen vaikuttavat ruokakunnan yhteenlasketut tulot sekä ruokakunnan aikuisten ja lasten lukumäärä. Mitä suuremmat tulot ovat, sitä suurempi on perusomavastuu. Kaikkein pienituloisimmilla perusomavastuuta ei ole lainkaan.

Perusomavastuu on jatkossa 50 prosenttia niistä tuloista, jotka ylittävät yleisen asumistuen tulorajojen alarajan. Tällä hetkellä perusomavastuu on 42 prosenttia alarajan ylittävistä tuloista.

Yleisen asumistuen perusomavastuun laskukaavaa muutetaan niin, että aikuisten kerrointa pienennetään ja lasten kerrointa suurennetaan. Tämän ansiosta muut vuonna 2024 voimaan tulevat asumistuen leikkaukset vaikuttavat lievemmin lapsiperheisiin.

Perusomavastuun muutokset koskevat kaikkia yleistä asumistukea saavia ruokakuntia.

Muutokset tulevat voimaan 1.4.2024 alkaen. Ruokakunnan asumistukeen muutokset vaikuttavat, kun tuki tarkistetaan seuraavan kerran tai kun tukea myönnetään ruokakunnalle, joka ei vielä saa asumistukea.

Yleisen asumistuen korvausprosentti pienenee nykyisestä 80 prosentista 70 prosenttiin hyväksyttävien asumismenojen ja perusomavastuun erotuksesta.

Muutoksen jälkeen yleinen asumistuki korvaa nykyistä pienemmän osan ruokakunnan asumismenoista. Tämä tarkoittaa, että aiempaa suurempi osuus asumismenoista jää ruokakunnan itse maksettavaksi.

Muutos pienentää kaikkien yleistä asumistukea saavien ruokakuntien asumistukea.

Muutos tulee voimaan 1.4.2024 alkaen. Ruokakunnan asumistukeen muutos vaikuttaa, kun tuki tarkistetaan seuraavan kerran tai kun tukea myönnetään ruokakunnalle, joka ei vielä saa asumistukea.

Yleisen asumistuen 300 euron ansiotulovähennys poistuu.

Ansiotulovähennys tarkoittaa sitä, että jokaisen ruokakunnan jäsenen yhteenlasketuista ansiotuloista vähennetään 300 euroa kuukaudessa. Tällä hetkellä Kela siis jättää osan tuloista huomioimatta, kun se laskee asumistukeen vaikuttavien tulojen määrää. Ansiotulovähennys voidaan tehdä palkkatulosta, elinkeinotoiminnan tulosta ja maatalouden tulosta.

Ansiotulovähennyksen poistuminen pienentää ruokakunnan asumistukea, jos ruokakunnan jäsenillä on palkkatuloja, elinkeinotoiminnan tuloja tai maatalouden tuloja.

Muutos tulee voimaan 1.4.2024 alkaen. Ruokakunnan asumistukeen muutos vaikuttaa, kun ruokakunnan tuki tarkistetaan seuraavan kerran tai kun tukea myönnetään ruokakunnalle, joka ei vielä saa asumistukea.

Yleisessä asumistuessa huomioon otettavien enimmäisasumismenojen kuntaryhmät 1 ja 2 yhdistetään ja enimmäisasumismenot otetaan huomioon nykyisen kuntaryhmä 2:n mukaisesti. Helsinki siis yhdistetään samaan kuntaryhmään muun pääkaupunkiseudun kanssa.

Yleisessä asumistuessa asumismenoilla on ylärajat eli suurin asumismenojen euromäärä, jonka perusteella voi saada asumistukea. Näitä kutsutaan enimmäisasumismenoiksi.

Enimmäisasumismenoihin vaikuttaa muun muassa asunnon sijaintikunta. Kunnat on jaettu neljään ryhmään asumisen hintatason mukaan.

Muutoksen jälkeen helsinkiläisten ruokakuntien asumistuessa huomioon otettavat enimmäisasumismenot laskevat hieman. Lähes kaikkien yleistä asumistukea saavien helsinkiläisten ruokakuntien asumistuki pienenee.

Muutos tulee voimaan 1.4.2024 alkaen. Ruokakunnan asumistukeen muutos vaikuttaa, kun tuki tarkistetaan seuraavan kerran tai kun tukea myönnetään ruokakunnalle, joka ei vielä saa asumistukea.

Yleistä asumistukea ei enää makseta omistusasunnon asumismenoihin. Muutos tulee voimaan 1.1.2025 alkaen.

Vuoden 2024 joulukuu on viimeinen kuukausi, jolta yleistä asumistukea voi vielä saada omistusasuntoon. Kela lakkauttaa omistusasuntoihin myönnetyt yleiset asumistuet ilman, että asiakkaan tarvitsee tehdä mitään.

Muutos ei koske asumisoikeusasuntoja eikä osaomistusasuntoja. Näihin asuntoihin voi jatkossakin saada yleistä asumistukea.

Asumisoikeusasunnon asumismenoiksi ei kuitenkaan jatkossa enää hyväksytä asuntolainan korkoja. Muutos tulee voimaan 1.1.2025 alkaen.

Suurin osa yleisen asumistuen muutoksista tulee voimaan 1.4.2024 alkaen. Muutos vaikuttaa ruokakunnan asumistukeen, kun ruokakunnan asumistuki tarkistetaan seuraavan kerran tai kun tukea myönnetään ruokakunnalle, joka ei vielä saa asumistukea.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Raision kirjaston asukasilloissa tavataan viranhaltijoita

Eero Vainio.

Raision kaupunginjohtaja Eero Vainio on vieraana Raision kaupunginkirjaston ensimmäisessä asukasillassa torstaina 11. syyskuuta kello 17.30.

Kauppakeskusten myynti ja kävijämäärä kasvoivat vuoden toisella neljänneksellä

Kauppakeskusten kokonaismyynti kääntyi nimellisesti 1,6 prosentin kasvuun vuoden toisella neljänneksellä viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Inflaatiokorjattuna myynti kasvoi 1,2 prosenttia. Kasvu oli ripeintä huhtikuussa, mutta myös touko- ja kesäkuun kokonaismyynti ylitti vuoden 2024 vastaavien kuukausien tason.

Tekstiilitaide ilmentää tietoa Galleria Askissa

Riikka Kupsala kokeilee valmistamansa kolmiulotteisen pylvään painoa työhuoneellaan.

Turkulaisen kuvataiteilija Riikka Kupsalan tekstiiliteokset käsittelevät henkilökohtaista tietoa pukeutumisesta ja vaatteista. Teokset ovat nähtävillä Kuluttavat kuteet -näyttelyssä Galleria Askissa 12.–23. syyskuuta.

Pimeässä hohtava panssarisiimalevä loppukesän ilmiö

Viime päivinä eri puolilta rannikkoa on tullut kyselyjä sinertävästä hohdosta veden pinnassa. Kyseessä on yksisoluisen mikrolevän Alexandrium ostenfeldii aiheuttama ilmiö. Tämä myrkyllinen panssarisiimalevä hohtaa runsaana esiintyessään pimeässä sinertävänä, sillä se tuottaa bioluminesenssia. Päivänvalossa vesi voi näyttää punertavan ruskealta.

Suomen historian jännät naiset Sopukan syksyn esitysten yleisömagneetti

Suomen historian jännät naiset myi jo etukäteen loppuun kaikki kymmenen näytöstään Sopukassa.

Kaupunginteatterin vapaan kentän yhteistyöareenana toimivan Sopukka-näyttämön ohjelmistoon kuuluu tänä syksynä useita esityksiä: Suomen historian jännät naiset , Pete Poskiparran Miraakkeli ja Jore Marjarannan tähdittämä uutuusdraama Mä aion elää . Näiden lisäksi 31. joulukuuta saa ensi-iltansa musiikkiteatteriesitys Kirka – This Time It´s Personal .

Ilveskanta vahvassa kasvussa

Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan ilveskanta on vahvassa kasvussa. Kanta on vahvistunut kaikkialla Suomessa.

Myllyn uusi karvainen brändilähettiläs aloitti työnsä

Oranssi, karvainen Myllykkä on Kauppakeskus Myllyn uusi brändilähettiläs.

Kauppakeskus Mylly on palkannut uuden brändilähettilään, Myllykän, jonka vastuulla on kauppakeskuksen kävijöiden ja vuokralaisten yllättäminen ihmeellisillä tempauksilla.

Varautumispolku kutsuu koko perheen oppimaan arjen turvallisuustaitoja

Naantalin Kuparivuorella järjestetään lauantaina 13. syyskuuta kello 10–15 koko perheen tapahtuma, jossa harjoitellaan ja testataan arjen tärkeitä turvallisuustaitoja. Tapahtuman nimi on Varautumispolku, ja se tarjoaa monipuolista tekemistä kaikenikäisille.

Käyrätorven ja urkujen duetto päättää Liedon kesämusiikki -sarjan

Petri Komulainen ja Jan Lehtola.

Liedon kesämusiikki -sarja saa päätöksensä syyskuun ensimmäisenä sunnuntaina, kun käyrätorvisti Petri Komulainen ja urkuri Jan Lehtola esittävät yhdessä värikkään duetto-ohjelman, jossa yhdistyvät konsertti- ja kirkkomusiikki.

Suomalaiset Euroopan kärkeä vanhojen puhelinten hamstraamisessa

Eurooppalaisissa kotitalouksissa uinuu unohdettu yli miljardin euron aarrekammio. Kuluttajien laatikoihin hylkäämissä kännyköissä odottaa tuhansia tonneja arvokkaita raaka-aineita, jotka voisi kierrättää hyötykäyttöön. Yksistään kobolttia on 5 000 tonnia ja kultaa 9 tonnia eurooppalaisten kaapeissa ja piirongeissa. Suomalaiset ovat Euroopan kärkeä vanhojen puhelinten hamstraamisessa.

Leveän hampaisa hymy

Ottilia Roosin näyttelyssä on virnuilevia ruukkuja.

Galleria Jäniksen valtaa hilpeä ja eriskummallinen tunnelma, kun hymyilevät kukkaruukut ilmestyvät ikkunagalleriaan. Virnuilevat ruukut ovat samaan aikaan iloisia kun jollain tapaa häiritseviä. Tietävätkö ne jotakin?

Eurojackpotin päävoitto nousi 86 miljoonaan euroon, Suomeen 144 000 euron voitto

Eurojackpotista ei löytynyt perjantain arvonnasta kierroksella 37/2025 täysosumia. Ensi viikon tiistaina potissa on noin 86 miljoonaa euroa.

Nyt järki käteen

Havainnekuva superbussista.

Kuuma peruna pyörii kaupunkilaisten mielissä edelleen, raitiotie vai superbussi? Nyt kaupungin päättäjät ovat tulleet ainakin osittain järkiinsä ja päättäneet tilata selvityksen superbusseista. Edellinen selvitys olikin jo vanhentunut ja yli kymmenen vuoden takaa. Tämä vanhentunut selvitys osoitti muuten superbussin tulevan 40 prosenttia halvemmaksi. Tämä selvitystyö maksaa kaupungille muutaman kymmenentuhatta euroa. Se on pieni hinta siihen nähden mitä on jo laitettu raitiotien suunnitteluun.

Naapurisopu sijaa antaa

Turkuun on viime vuosina syntynyt uusia asuinalueita enemmän kuin vuosikymmeniin. Asuntojen markkinoinnissa on korostettu taloryppäiden yhteisöllisyyttä. Turun Sanomissa julkaistiin kesällä artikkeli, jossa toimittaja lähti tätä yhteisöllisyyttä etsimään, havaiten sen lähinnä loistavan poissaolollaan.

Selvitys: Lasten silmäterveys huolettaa kouluterveydenhoitajia – yli kolmannes toivoo näöntarkastuksiin hammastarkastuksista tuttua mallia

Selvityksen mukaan 37 prosenttia kouluterveydenhoitajista kannattaa mallia, jossa lasten näkö tarkastettaisiin kouluissa säännöllisesti – optikolla tai silmälääkärillä – vastaavasti kuin suunterveyden osalta. Tarve on ilmeinen: joka toinen kouluterveydenhoitaja on huolissaan lasten näkökyvystä ja silmäterveydestä.

Lähimaksujen kokonaisarvo sirulla tehtyjä korttimaksuja suurempi huhti–kesäkuussa

Suomalaisilla maksukorteilla tehtiin vuoden toisella neljänneksellä 652 miljoonaa korttimaksua, mikä oli 21 miljoona eli kolme prosenttia enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Lähimaksujen kokonaisarvo kasvoi edellisvuodesta 23 prosenttia.

Virta: Hallituksen julkinen riitely käy kestämättömäksi, kun se leviää ulko- ja turvallisuuspolitiikan tulkintoihin

Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta seuraa järkyttyneenä hallituksessa vallitsevaa kaaosta. Hänen mielestään on huolestuttavaa, että sisäpoliittinen riitely leviää ulko- ja turvallisuuspolitiikan tulkintoihin.

Rakentamisen kehitys odotettua heikompaa – asuinrakentamisen toipuminen takkuaa

Asuinrakentaminen matelee edelleen pohjalukemissa ja toipuminen tapahtuu odotettua hitaammin.

Rakentamisen kasvu jää vaisuksi tänä vuonna. Asuinrakentaminen matelee edelleen pohjalukemissa ja toipuminen tapahtuu odotettua hitaammin. Kiinteistösijoitusmarkkina on selvässä kasvussa ja kuluvan vuoden ennustetta on nostettu merkittävästi. Yhdysvaltojen ja EU:n välisellä tullisopimuksella olisi merkittäviä vaikutuksia Suomen talouteen ja kiinteistö- ja rakentamisalaan.

Urheilu

Otteluanalyysi: Onni Helén ja Elmer Vauhkonen sulattivat EIF:n puolustuksen

Onni Helén iski kaksi maalia.

TPS pudotti EIF:n kyydistä toisen puoliajan alussa ja eteni 4–0-voittoon jalkapalloilun Ykkösliigan ottelussa Kupittaalla. TPS vankisti asemaansa sarjan kärjessä. FC Lahti, joka on pelannut ottelun vähemmän, vaanii kuitenkin kolmen pisteen päässä.

Jussi Niska jatkaa Interin väreissä

Jussi Niska.

FC Inter on käyttänyt Jussi Niskan viime kaudella solmitussa jatkosopimuksessa olleen optiovuoden, jonka myötä Niska nähdään turkulaisten riveissä myös kaudella 2026.

Otteluanalyysi: Pikkuhuuhkajat aloitti karsinnat vakuuttavasti

Mika Lehkosuon valmentamat pikkuhuuhkajat aloittivat EM-paikan metsästyksen odotetulla voitolla.

Suomen alle 21-vuotiaiden jalkapallomaajoukkue aloitti EM-karsinnat odotetulla voitolla San Marinosta, kun karsinnat Kupittaalla torstaina alkoivat. Pikkuhuuhkajilla oli ennen karsintojen alkua vain kolme harjoitusta alla, mutta se ei ottelussa pahemmin näkynyt. Toki San Marino ei myöskään ollut merkittävä mittari joukkueen todellisesta iskukyvystä. Isompia haasteita Mika Lehkosuon valmennettaville on luvassa myöhemmin syksyn aikana, muun muassa marraskuussa, kun Suomi saa Kupittaalla Romanian vieraakseen.

Interin Eero Vuorjoki pikkuhuuhkajiin

Eero Vuorjoki.

Interin maalivahti Eero Vuorjoki on nimetty Suomen alle 21-vuotiaiden jalkapallomaajoukkueen kokoonpanoon. Pikkuhuuhkajat aloittaa matkansa kohti kesän 2027 EM-kisoja syyskuussa. Suomi kohtaa 4. syyskuuta Kupittaalla San Marinon kello 17 alkavassa ottelussa. 9. syyskuuta on edessä vierasottelu Kyprosta vastaan.

Puukkokatsomo: Urheilijat myrskyn silmässä

Makwan Amirkhani.

Suomalaisella urheilulla ei ole viime aikoina mennyt hyvin, ainakin jos kysytään salibandyväeltä tai kamppailu-urheilijoilta. Sekä salibandyssa että vapaaottelussa velloo kohu, jota ilmankin lajit pärjäisivät.

TPS tavoittelee miljoonan euron tappiota

HC TPS Oy:n tilikauden tulos saa omistajien luvalla painui miljoona euroa pakkaselle.

HC TPS Turku Oy tavoittelee tilikaudella 2025–26 noin yhden miljoonan euron tappiota. Tavoitteeseen vaikuttavat merkittävällä tavalla niin jo tehdyt henkilövaihdokset kuin urheilun pääomistajilta saama urheiluun kohdistettu tuki.