Kansanedustaja Johannes Yrttiaho (vas.) teki hallitukselle kirjallisen kysymyksen datakeskuksista 16. lokakuuta. Kysymyksessään hän vaati hallitusta varautumaan tekoäly- ja datakeskutalouden riskeihin, myös kasvavan velkakuplan puhkeamiseen.

Elinkeinoministeri Sakari Puisto (ps.) antoi hallituksen vastauksen tiistaina, mutta sivuutti varsinaisen kysymyksen ja kansanedustajan esittämän huolen romahdukseen varautumisesta. Yrttiaho ei pidä vastausta riittävänä.

– Tekoäly- ja datakeskusyhtiöiden arvon laskusta tulee uutisia päivittäin, kuten myös velkavetoisten investointien takkuamisesta. Kirjallisessa kysymyksessäni esitetyt huolet näyttävät päivä päivältä vakavammilta, Yrttiaho sanoo tiedotteessa.

Siruyhtiö Nvidian arvosta hävisi lokakuussa yhden viikon aikana satoja miljardeja dollareita, ja raju lasku on jatkunut viime päivinä. Markkina-arvoltaan maailman suurimpiin kuuluvien yhtiöiden arvostukset perustuvat massiiviseen velkaan. Kyse on tuhansista miljardeista, ja velka kasvaa nopeasti.

– Rahoittajien odottamien tuottojen ja reaalitalouden välillä on ammottava kuilu. Nyt rahoittajat pelkäävät, pystyvätkö yhtiöt maksamaan velkojaan takaisin, Yrttiaho sanoo.

Vastauksessaan ministeri Puisto toteaa, että suorat liiketoiminta- ja rahoitusriskit kuuluvat ensisijaisesti yrityksille ja niiden omistajille ja rahoittajille. Ministerin mukaan kestävästi toteutetut datakeskukset toimivat Suomelle kilpailukyky- ja turvallisuustekijänä myös siinä tapauksessa, että kansainvälisten teknologiamarkkinoiden kasvu hidastuu.

– Riskit kuuluvat yrityksille, mutta jos niitä ei yritetä hallita ja markkinat pettävät, vastuu kaatuu valtioille, Yrttiaho muistuttaa.

Hallituksen luottamus suuryhtiöiden ja markkinoiden kaikkivoipuuteen näyttää olevan rajaton. Isojen yhtiöiden etu on ollut hallituksen koko politiikan ohjenuora tällä kaudella, ja jäljet ovat kauheaa katsottavaa.

– Hallitus jättää perinnöksi seuraajilleen paitsi valtavan valtiontalouden velan ja ennätystyöttömyyden, nyt myös datakeskustalouden jättimäiset riskit, Yrttiaho sanoo.

Yrttiahon mielestä Suomen olisi viisasta rajoittaa konesalien sijoittumista maahan kansallisen tason päätöksillä. Hallituksen esittämät välineet ovat tähän hyvin heiveröisiä.

– Markkinoilla datakeskustalouden velkakupla on syntynyt. Niinpä ainoa tehokas keino suojautua riskeiltä on markkinoiden, eli tekoäly-yhtiöiden datakeskusten, ankara sääntely ja rakentamisen rajoíttaminen, Yrttiaho sanoo.

­Datakeskusbuumin riskit kohdistuvat sähkön riittävyyteen ja hinnan nousuun, ympäristövaikutuksiin sekä talouteen.

– Kun älyvelkakupla puhkeaa, toivon todella, että Suomi on ymmärtänyt painaa ajoissa jarrua datakeskusten suhteen. Muuten meille jäävät hakatut metsät, pilatut vesistöt, ennestään velkaisten kuntien velalla investoima infra ja myydyt maat, vajoavat maan ja kiinteistöjen arvot – ja kaiken päälle kallis sähkö, Yrttiaho sanoo.

Myös Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on varoittanut tekoäly- ja datakeskusyhtiöiden osakkeiden romahduksen voivan vakavasti uhata maailman talousjärjestelmän vakautta. Datakuplan puhkeamisen vaikutukset voivat iskeä Suomen julkiseen talouteen myös pankkikriisin tai valtioiden velkakriisin muodossa.

– Suomen kuntien kytkeytyminen datakeskusten kautta tekoäly-yhtiöiden arvoketjuihin ei ole kuntatalouden pelastus, vaan pahimmassa tapauksessa päinvastoin, Yrttiaho varoittaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)