Tuore raportti vertailee suomalaisten terveydentilaa ja terveyspalveluita muihin EU- ja Pohjoismaihin. Euroopan komission julkaisemassa raportissa keskitytään muun muassa koronapandemian vaikutuksiin sekä mielenterveyteen. Vaikka Suomi pärjää vertailussa monin osin hyvin, haasteita on erityisesti terveyspalveluiden saatavuudessa.

Suomalaisista 65 prosenttia koki terveytensä hyväksi vuonna 2022. Koko EU:ssa samoin koki keskimäärin 68 prosenttia asukkaista. Yli 65-vuotiaiden suomalaisten arvio omasta toimintakyvystään on selvästi EU:n keskitasoa parempi. Toimintakykynsä ilmoitti hyväksi 80 prosenttia yli 65-vuotiaista suomalaisista naisista ja miehistä 73 prosenttia. Suomessa, kuten koko EU:ssa, koettu terveys on heikointa alimmassa tuloluokassa.

Suomalaisten elintavoissa on tapahtunut sekä myönteisiä että kielteisiä muutoksia. Päivittäin tupakoivien määrä ja alkoholin kokonaiskulutus ovat Suomessa pienentyneet 2000-luvulla alle EU:n keskiarvon. Toisaalta työikäisten lihavuus yleistyy.

– Väestön lihominen aiheuttaa jo merkittäviä yhteiskunnallisia ongelmia. Erityisen huolestuttavaa on se, että jo lähes joka toisella aikuisella on vyötärölihavuutta, mikä on terveyden kannalta erityisen haitallista. Lihavuus on yleistä myös lapsilla ja nuorilla, mutta aivan viime vuosina lihavuuden yleistyminen näyttäisi heillä pysähtyneen, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava tutkija Annamari Lundqvist tiedotteessa.

Yhdellä kuudesta suomalaisesta on mielenterveysongelma. Mielenterveyteen liittyvistä ongelmista yleisimpiä ovat masennus, ahdistuneisuus sekä päihdeongelmat. Kuten koko EU:ssa, myös Suomessa masennusoireet ovat selvästi yleisempiä naisilla kuin miehillä. Erityisesti nuorten naisten ahdistuneisuus lisääntyi korona-aikana. Komission raportissa huomioidaan kuitenkin suomalaisessa itsemurhien ja mielenterveysongelmien vastaisessa ohjelmatyössä tapahtunut positiivinen kehitys.

Suomessa terveysmenojen osuus bruttokansantuotteesta oli vuonna 2021 noin 10,3 prosenttia. Se on EU:n keskiarvoa 11,0 prosenttia ja muita Pohjoismaita alempi, vaikka kasvoi prosenttiyksikön koronavuonna 2021. Kotitaloudet maksavat itse terveydenhuollon palveluista Suomessa enemmän kuin muissa Pohjoismaissa, erityisesti lääkkeistä ja hammashoidosta.

Vuonna 2022 niiden suomalaisten osuus, jotka raportoivat tyydyttymättömiä terveyspalvelutarpeita, oli EU-keskiarvoon (2,2 %) nähden lähes kolminkertainen (6,5 %). Ero muihin Pohjoismaihin oli tätäkin suurempi.

– Sosioekonomiset erot ovat huolestuttavan suuret. Suomessa lähes joka kymmenes alimmassa tuloviidenneksessä raportoi tyydyttämätöntä terveyspalvelujen tarvetta. Osuus on 4,5-kertainen EU-maiden keskiarvoon nähden, toteaa THL:n tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki.

Terveyspalvelujen saatavuuden ongelmat liittyvät Suomessa erityisesti pitkiin jonotusaikoihin. Kiireettömien toimenpiteiden jonotusajat pitenivät Suomessa erityisesti vuosina 2021–22. Osana EU:n tukemaa Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmaa erityisrahoitusta suunnataankin terveyspalvelujen saatavuuden parantamiseen.

Etävastaanottojen lisääntyminen paransi avosairaanhoidon palvelujen saatavuutta Covid-19-pandemian aikana.

Suomalaisten elinajanodote on nyt 81,2 vuotta, puoli vuotta EU:n keskiarvoa pidempi. Elinajanodote kasvoi Suomessa EU-maiden keskiarvoa nopeammin vuosina 2010–19, mutta väheni koronapandemian aikana lähes 11 kuukautta. Muutos tapahtui erityisesti vuonna 2022. Vähennys oli suurin viiteen vuosikymmeneen ja suurempi kuin muissa EU-maissa keskimäärin.

– Suomalainen väestö on iäkkäämpää kuin muissa EU- ja Pohjoismaissa. Koronavirustauti lisäsi erityisesti iäkkäämpien kuolleisuutta, mikä selittää elinajanodotteen alenemisen koronapandemian aikana. Koronaan kuolleet olivat keskimäärin 87-vuotiaita vuonna 2022, sanoo THL:n tutkimusprofessori Mika Gissler.

Suomessa tapahtuu EU:n keskiarvoa vähemmän ennenaikaisia kuolemia, jotka ovat ehkäistävissä terveillä elämäntavoilla sekä toteamalla ja hoitamalla vakavat sairaudet ajoissa. Erityisesti syöpäseulonnat toteutuvat Suomessa paljon EU:n keskiarvoa paremmin. Ennenaikaisia kuolemia on kuitenkin enemmän kuin muissa Pohjoismaissa ja useimmissa Länsi-Euroopan maissa.

Yleisimmät ehkäistävissä olevat kuolemansyyt Suomessa ovat sydän- ja verenkiertoelinten sairaudet ja alkoholikuolemat. Itsemurhat ovat vähentyneet, mutta niiden määrä on vieläkin selvästi EU:n keskiarvoa suurempi.

Komission julkaisema raportti kuvaa myös terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon työntekijäpulaa sekä työnantajien vaikeuksia rekrytoida esimerkiksi lääkäreitä, sairaanhoitajia ja kotihoidon työntekijöitä. Raportti toteaa, että Suomessa on EU:n keskiarvoa vähemmän lääkäreitä, mutta selkeästi enemmän hoitajia.

– Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastusalan henkilöstöpulan helpottamiseksi Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on käynnistänyt Hyvän työn ohjelman, joka sisältää sekä pitkän että lyhyen aikavälin toimenpiteitä. Ohjelmassa muun muassa selkeytetään henkilöstön työnjakoa ja vähennetään turhia tehtäviä, parannetaan alan veto- ja pitovoimaa sekä lisätään alan koulutusta”, kertoo STM:n ohjelmajohtaja Taina Mäntyranta.

OECD ja European Observatory on Health Systems and Policies laativat joka toinen vuosi maakohtaiset raportit 27 EU-jäsenmaasta, Islannista ja Norjasta. Vuoden 2023 katsauksissa kiinnitetään erityistä huomiota koronakriisistä toipumiseen, mielenterveyteen ja uusiin terveyskriiseihin varautumiseen. EU:n komissio julkisti Suomea käsittelevän maaraportin suomennoksen 18. tammikuuta. Englanniksi kaikki jäsenmaiden väestön terveyttä ja terveydenhuollon tilaa koskevat State of Health in the EU -selvitykset julkaistiin 15. joulukuuta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)