Sadat metsänomistajat suojelevat vuosittain metsiään pysyvästi

METSO-ohjelman toteutus ELY-keskuksissa. Luvuissa ei ole mukana Metsähallituksen vuonna 2014 toteuttamaa 13 000 hehtaarin METSO-suojelua, mikä lasketaan mukaan METSO-ohjelman toteutukseen. METSO-ohjelman toteutus ELY-keskuksissa. Luvuissa ei ole mukana Metsähallituksen vuonna 2014 toteuttamaa 13 000 hehtaarin METSO-suojelua, mikä lasketaan mukaan METSO-ohjelman toteutukseen. Kuva: MMM

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmassa (METSO-ohjelma) suojeltiin viime vuonna kaikkiaan lähes 10 000 hehtaaria metsäisiä elinympäristöjä. Suomalaiset metsänomistajat tekivät viime vuonna kymmenvuotisia ympäristötukisopimuksia yli 5 100 hehtaaria ja pysyvästi suojeltiin noin 4 300 hehtaaria metsää. Lisäksi rauhoitettiin kahdeksikymmeneksi vuodeksi noin 90 hehtaaria ja luonnonhoitotöitä toteutettiin noin 160 hehtaarilla.

METSO-ohjelman tavoitteena on perustaa 96 000 hehtaaria uusia suojelualueita vuoteen 2025 mennessä. Suojelutavoitteesta oli vuoden 2023 loppuun mennessä saavutettu 97 prosenttia eli yli 93 000 hehtaaria.

– Metsänomistajien vapaaehtoisuuteen perustuvassa METSO-ohjelmassa saavutetut tulokset ovat hieno osoitus halusta parantaa luonnon monimuotoisuutta. Kiitos onnistuneesta työstä kuuluu jokaiselle suojelupäätöksen tehneelle aktiiviselle metsänomistajalle, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.).

Toinen keskeinen METSO-ohjelman tavoite on tehdä ympäristötukisopimuksia ja luonnonhoitotöitä 82 000 hehtaaria vuoteen 2025 mennessä. Viime vuonna tätä tavoitetta toteutettiin yhteensä 5 400 hehtaarilla, mikä on selvästi viime vuosien toteutustasoa enemmän. Tavoitteesta on siten saavutettu 79 prosenttia eli noin 65 000 hehtaaria. Viime vuoden toteutusmäärät kasvoivat merkittävästi siitä huolimatta, että metsätalouden kannustejärjestelmän muutoksen takia tukea oli haettavana vain syyskuun loppuun saakka.

– Maa- ja metsätalousministerinä haluan kiittää sekä metsänomistajia että ympäristötukisopimusten ja luonnonhoitotöiden asiantuntijoita ja tekijöitä siitä, että näissä töissä saavutettiin viime vuonna historiallisen hyvät toteutusmäärät. Vapaaehtoinen suojelu on keskeistä Suomen suojelutavoitteiden saavuttamiseksi sekä laajasti hyväksyttyä, Sari Essayah (kd.) toteaa.

Vuonna 2023 METSO-ohjelmassa pysyvästi suojeltujen ja kahdeksikymmeneksi vuodeksi määräaikaisesti rauhoitettujen kohteiden yhteisarvo oli yhteensä noin 33,5 miljoonaa euroa. Ympäristötukisopimusten korvauksiin käytettiin noin 12,7 miljoonaa euroa ja luonnonhoitohankkeisiin 1,3 miljoonaa euroa. Ympäristötukeen ja luonnonhoitoon käytettiin viime vuonna varoja enemmän kuin koskaan aikaisemmin METSO-ohjelman aikana.

Viime vuonna solmittiin yli 1 600 kymmenvuotista ympäristötukisopimusta. Ympäristötukikohteiden keskikoko oli hieman yli kolme hehtaaria. Keskimääräinen korvaus metsänomistajalle kymmenvuotisesta sopimuksesta oli noin 2 400 euroa hehtaarilta. Korvaustaso vaihtelee maakuntien välillä laskennassa käytettävän alueellisen keskikantohinnan mukaisesti.

Viime vuonna solmittujen ympäristötukisopimusten suuri määrä on seurausta useasta tekijästä. Suomen metsäkeskus sai vuodelle 2023 lisäresurssia valtionapuun. Metsäalan toimijoiden tekemä ympäristötukien hakemusvalmistelu on edelleen lisääntynyt: viime vuonna he valmistelivat yli 30 prosenttia hakemuksista. Työstä maksettiin toimijoille valmistelukorvauksia yhteensä yli 420 000 euroa.

Kemera-lain päättyminen ja hakemusten vastaanoton keskeytyminen syksyllä kannustivat tukien hakuun ja hakemusten valmisteluun sekä siihen, että kaikki hakemukset saatiin käsiteltyä ennen vuoden vaihdetta. Tulos kertoo myös siitä, että metsänomistajilla on edelleen vahva kiinnostus suojella vapaaehtoisesti metsiä. Uusia suojeluun sopivia kohteita löytyy edelleen ja ajan kuluessa kohteita myös kehittyy suojelukriteerit täyttäviksi.

METSO-ohjelman kuluessa sadat metsänomistajat ovat vuosittain tehneet päätöksen metsänsä pysyvästä suojelusta. Viime vuonna noin 400 metsänomistajaa päätyi suojelemaan metsiään pysyvinä luonnonsuojelulain mukaisina suojelualueina tai myivät metsäänsä valtiolle luonnonsuojelualueiksi. Suojeltujen kohteiden keskikoko on METSO-ohjelmassa noin kymmenen hehtaaria.

Uusia metsien suojelualueita tänäkin vuonna

Tänä vuonna METSO-ohjelmassa on tavoitteena suojella pysyvästi noin 3 000 hehtaaria, mihin on varattu rahoitusta alustavasti noin 20 miljoonaa euroa. Pysyvässä suojelussa etusijalla ovat edelleen Etelä-Suomen kohteet, mutta monen ELY-keskuksen alueella tämän vuoden suojelutavoite on maltillinen, koska ohjelman alueellinen tavoite on saavutettu. Arvokkaimpia metsäkohteita suojellaan kuitenkin koko maassa edelleen. EU:n vanhojen ja luonnontilaisten metsien määrittelyn myötä METSO-toteutusta tullee jatkossa kohdentumaan myös Pohjois-Suomeen.

Kaiken kaikkiaan METSO-ohjelman pysyvän suojelun tavoitteesta on jäljellä enää vajaa 3 000 hehtaaria toteutettavaksi vuoden 2025 loppuun mennessä, joten pysyvän suojelun tavoite tullaan saavuttamaan etuajassa. Metsiensuojelu kuitenkin jatkuu nykyisen METSO-ohjelmakauden loppuun vuoden 2025 loppuun saakka.

Uusi metsätalouden kannustejärjestelmä METKA on korvannut kemera-tukijärjestelmän vuoden 2024 alusta. METSO-ohjelman mukaisia keinoja uudessa kannustejärjestelmässä ovat ympäristötukisopimukset, luonnonhoitotuki ja kulotustuki. Tavoitteena on solmia tänä vuonna ympäristötukisopimuksia ja toteuttaa elinympäristöjen luonnonhoitoa yhteensä 3100 hehtaaria. Ympäristötukisopimuksiin, luonnonhoitotukeen ja kulotustukeen on tänä vuonna käytettävissä yhteensä noin 14,5 miljoonaa euroa, josta luonnonhoitoon ja kulotuksiin on varattu 2,2 miljoonaa euroa. Uuden tukijärjestelmän mukaisia hakemuksia voi tehdä 1. maaliskuuta alkaen.

Ympäristötukisopimusten ja luonnonhoidon tavoitemääristä ollaan jäljessä. Tukijärjestelmän muutoksen takia ympäristötuen valmistelua päästään kuluvana vuonna aloittamaan aikaisintaan alkukesästä. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttääkin metsäsektorilta merkittävää aktivoitumista. Jatkossa metsäalan palveluntarjoajat avustavat metsänomistajia ympäristötukihakemusvalmistelussa. Metsäkeskus vastaa edelleen METSO-ohjelman tavoitteiden saavuttamisesta ja tekee ympäristötukisopimukset metsänomistajien kanssa.

METSO-ohjelman lisäksi vapaaehtoista monimuotoisuuden turvaamista tehdään myös elinympäristöjen ennallistamiseen ja hoitoon keskittyvässä Helmi-ohjelmassa. METSO-ohjelman jatkuminen vuoteen 2030 asti on mukana Helmi-ohjelmasta tehdyssä valtioneuvoston periaatepäätöksessä. METSO-ohjelman jatkokauden sisällön ja uusien tavoitteiden määrittely käynnistyy kuluvana vuonna.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

METSO-ohjelman toteutus Suomen metsäkeskuksessa vuosina 2008–2023. METSO-ohjelman toteutus Suomen metsäkeskuksessa vuosina 2008–2023. Kuva: MMM

Käräjäoikeus tuomitsi kymmenen vuotta vankeutta taposta ja hautarauhan rikkomisesta

Varsinais-Suomen käräjäoikeus on käsitellyt Turussa tapahtunutta henkirikosta koskevan asian, jossa syyttäjä vaati 43-vuotiaalle miehelle rangaistusta pajavasarallatehdystä 44-vuotiaan miehen taposta.

Naantalin Prisma aukeaa torstaina

Naantalin Prisma tarjoaa töitä lähes sadalle.

Naantalin uusi Prisma avataan torstaina 17. syyskuuta kello 10. Uusi liikekeskus vahvistaa Naantalin kaupallisia palveluja laajalla päivittäis- ja käyttötavaravalikoimalla sekä monipuolisilla oheispalveluilla.

Artukaisten uusi harjoitusjäähalli valmis, ensimmäiset yleisöluistelijat pääsivät maanantaina kaukaloon

Artukaisiin on avattu uusi 6 500 neliömetrin harjoitusjäähalli. Uusi halli palvelee jääurheilun harrastajia. Ensimmäiset yleisöluistelijat pääsivät jäälle 14. syyskuuta.

Suuret suojelualueet auttavat pohjoisia lintulajeja selviämään ilmastonmuutoksesta

Järripeippo on pohjoisen olosuhteisiin sopeutunut laji, joka hyötyy isoista suojelualueista ilmaston lämmetessä.

Kylmään ilmastoon sopeutuneet lintulajit tarvitsevat pärjätäkseen suuria suojelualueita. Etelä-Suomen pienet ja hajanaiset suojelualueet eivät riitä turvaamaan niiden tulevaisuutta ilmaston lämmetessä.

Elinvoimajohtaja Vesa Palanderille tunnustusta

Vesa Palander.

Turun kaupungin elinvoimajohtaja Vesa Palander on Varsinaissuomalainen viestintäteko -tunnustuksen saaja. Tunnustuksen myöntää joka toinen vuosi Turun kauppakamarin viestintä- ja markkinointivaliokunta, johon kuuluu noin 40 viestinnän ja markkinoinnin alan tekijää Varsinais-Suomen alueelta.

Coolcation-trendi toi Viking Linelle enemmän kansainvälisiä matkustajia

Kansainväliset matkailijat jatkoivat kesäsesonkia syyskuun alkuun saakka Viking Linen aluksilla.

Viking Linen laivoilla matkusti kesä–elokuussa lähes 1,8 miljoonaa matkustajaa, ja kansainväliset matkailijat jatkoivat kesäsesonkia syyskuun alkuun saakka. Heidän määränsä kasvoi kymmenen prosenttia viime kesään verrattuna.

Neljä viidestä alle 25-vuotiaasta kiinnostunut yrittäjyydestä

Yrittäjyys kiinnostaa työelämässä mukana olevia suomalaisia laajasti. Suomalaisen työn Työelämäindeksin mukaan joka toinen vastaaja pitää yrittäjyyttä henkilökohtaisesti kiinnostavana vaihtoehtona. Alle 25-vuotiaista vastaajista näin ajattelee peräti 80 prosenttia.

Keon sillan esteettömyysparannukset vaikuttavat jalankulun ja pyöräilyn reitteihin Raision keskustassa

Turun kehätien ylittävälle jalankulun ja pyöräilyn sillalle rakennetaan ramppi, joka mahdollistaa esteettömän kulun sillalle. Rampin rakentamisen aikana alueen jalankulun ja pyöräliikenteen reitteihin tulee muutoksia.

Kysely: Tekoäly ei ainakaan vielä tappanut hakukonetta

Tekoäly ei ole ainakaan vielä syrjäyttänyt hakukonetta suomalaisten ensisijaisena väylänä tiedonhakuun. Viestintätoimisto Riannon teettämän tuoreen kyselyn mukaan suomalaiset suuntaavat edelleen useimmiten ensin hakukoneeseen, kuten Googleen, kun he etsivät tietoa aina ruokaresepteistä terveystietoon ja remonttiohjeista sijoittamiseen.

Syyskuu lasten tapaturmien huippukuukausi

Lasten tapaturmien vakavuus kasvaa Ifin tilastojen perusteella iän mukana, eniten leikkausta vaativia tapaturmia sattuu yli 12-vuotiaille.

Syksyn alku näkyy lasten tapaturmissa. Ifin vahinkotilastojen mukaan alle 18-vuotiaille sattuu eniten tapaturmia syyskuussa. Tapaturmia sattuu erityisesti kahdelle erilaiselle ikäryhmälle, 1-vuotiaille taaperoille ja yläkoululaisille. Tapaturmien vakavuus kasvaa iän mukana.

Varsinais-Suomessa käynnistyy asukaskysely lähisuhdeväkivallasta

Varsinais-Suomen hyvinvointialue toteuttaa yhteistyössä alueen kuntien ja järjestöjen kanssa väestökyselyn, jonka tavoitteena on selvittää asukkaiden kokemuksia ja näkemyksiä lähisuhdeväkivallasta. Kysely on ensimmäinen laatuaan.

Ohjaamoon voi tulla, jos ei tiedä, mistä aloittaa

Raision seudun Ohjaamon toiminta alkoi vuoden alusta. Ohjaamo on paikka, jonne tulla, vaikka ei vielä tietäisi, mitä tarvitsee. Moniammatillinen tiimi neuvoo, ohjaa ja auttaa selvittämään asioita.

Suomen Sjögrenliitto ry juhlii 30-vuotista taivaltaan

Suomen Sjögrenliitto ry juhlii 30-vuotista taivaltaan Lounatuulet Yhteisötalossa (Läntinen Pitkäkatu 33) 17. syyskuuta kello 13. Juhlapuheen pitää eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko (kok.). Juhlaesitelmän pitää erikoislääkäri, psykiatri, juristi Jukka Kärkkäinen .

Saaristomerellä pesien merimetsojen määrä väheni yli neljänneksellä

Vaikka suurin osa Suomen merimetsoista pesii nykyään puissa, myös maapesintä on yhä yleistä. Kesällä puissa sijaitsi 63 prosenttia lasketuista pesistä, kun vielä 2019 puupesien osuus oli 27 prosenttia.

Suomessa laskettiin kesällä noin 29 780 merimetson pesää. Pesimäkanta pieneni edellisvuodesta noin seitsemän prosenttia eli reilulla 2 000 pesällä. Myös asuttujen yhdyskuntien määrä väheni selvästi.

Geenitutkimus voi paljastaa syyn nuoren selittämättömälle äkkikuolemalle

Nuoren selittämättömän äkkikuoleman taustalla voi olla harvinainen perinnöllinen sairaus, joka ei välttämättä tule esiin tavanomaisissa tutkimuksissa. Geenitutkimus on tärkeä osa erityisesti nuorten odottamattomien äkkikuolemien syyn selvittämisessä. Geenitutkimus voi myös auttaa tunnistamaan riskissä olevia sukulaisia ja ehkäistä mahdollisia vakavia sydäntapahtumia.

Maaperätutkimus sulkee ajokaistan Aninkaistenkadulla

Aninkaistenkadulla tehdään maaperätutkimusta 14.–18. syyskuuta Tuomiokirkkosillan kupeessa. Yksi on ajokaista pois käytöstä linja-autoaseman suuntaan ajettaessa.

Jo 60 prosenttia verkkokauppapaketeista tulee kotimaasta – kotiinkuljetukset kasvoivat peräti 45 prosenttia

Suomalaiset tilaavat verkkokaupoista enemmän kuin koskaan, ja kasvu painottuu yhä vahvemmin kotimaahan. Nyt toista kertaa julkaistavan Digital Commerce Finlandin Paketti-indeksin mukaan kotimaisten verkkokauppapakettien määrä kasvoi tammi–kesäkuussa 22,6 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, yli kaksi kertaa tuontipaketteja nopeammin. Kaikkiaan suomalaiset vastaanottivat alkuvuonna 36,4 miljoonaa verkkokauppapakettia, mikä on 17,5 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Hansa Approilla jaossa 500 tuoteämpäriä opiskelijoille

Hansailmiö-viikko täyttää kauppakeskus Hansakorttelin jälleen 16.–20. syyskuuta. Tänä syksynä juhlinta käynnistyy keskiviikkona 16. syyskuuta Hansa Approilla, johon ovat tervetulleita kaikki turkulaiset opiskelijat. Turun päivän etkoilun hengessä järjestettävä tempaus jatkaa Hansakorttelin perinnettä toivottaa uudet turkulaiset tervetulleeksi kotikaupunkiinsa. Approjen suorittaneet 500 ensimmäistä opiskelijaa palkitaan tuoteyllätyksillä täytetyllä, laadukkaalla Hansa-tuoteämpärillä.

Näköislehti

Urheilu

Lukas Wernblomilla hurja kauden aloitus

Lukas Wernblom.

TPS-hyökkääjä Lukas Wernblom on aloittanut Liiga-kautensa poikkeuksellisella tavalla. Kolmen ensimmäisen ottelun jälkeen ruotsalaishyökkääjä on kirjauttanut tehot 2+6=8 ja noussut samalla TPS:n seurahistoriassa nimekkääseen joukkoon.

Turun Naisvoimistelijat täyttää 120 vuotta

Turun Naisvoimistelijoiden toiminnassa on mukana myös seniorivoimistelijoita. Kuva on vuodelta 2021.

Turkulainen voimisteluseura TNV – Turun Naisvoimistelijat ry täyttää 120 vuotta 15. syyskuuta. Vuonna 1906 perustettu seura on yksi Suomen pitkäikäisimmistä ja perinteikkäimmistä liikuntaseuroista ja tarjoaa edelleen liikunnan iloa turkulaisille aikuisten ryhmäliikuntatunneilla sekä lasten ja nuorten harrastustunneilla ja valmennusjoukkueissa.

Turkulaisjoukkueet TPK ja FC Kosova valmiina miesten futsalkauteen

Futsal-liigassa pelaa kaksi turkulaisjoukkuetta; TPK ja FC Kosova. l

Miesten Futsal-liiga alkaa tulevana viikonloppuna. TPK:n osalta kausi alkaa kotiottelulla Samppalinnan palloiluhallissa. 12. syyskuuta kello 13 alkavassa ottelussa TPK saa vastaansa tamperelaisen VehU:n.

Tanssiurheilun huiput kohtaavat Raisiossa

Juuso ja Tiia Karonen.

Tanssiurheilun GP-kilpailut kokoaa lauantaina 12. syyskuuta Raisioon yli 200 kilpailijaa ja kansainvälisen tuomariston. Mukana nähdään hallitsevat vakiotanssin ja 10-tanssin Suomen mestarit sekä järjestävän seuran, Tanssiurheiluseura Boleron huippupareja.

TPS:n naiset selvänä ennakkosuosikkina F-liigaan

Meri-Helmi Höynälä on tottunut onnistumaan TPS-paidassa. Hän on yksi TPS:n vahvistuksista alkavalle kaudelle.

Salibandyn naisten F-liiga käynnistyy 10. syyskuuta Kupittaan palloiluhallissa, kun viime kevään finaaliuusinnassa hallitseva mestari TPS saa vastaansa Tampereen Classicin.

Loimulle kaksi sopimusta sekä pelaajistoon että staffiin

Lauri Rantanen ja Kaapo Antila.

Lokakuun puolivälissä alkavaan lentopalloilun Mestaruusliiga-kauteen valmistautuva Raision Loimu on tehnyt kiinnityksiä sekä joukkueen pelaajistoon että taustaryhmään. Pelaajarinkiin liittyvät hakkuri Lauri Rantanen (32, 193 senttiä) sekä yleispelaaja-libero Kaapo Antila (16, 187. Taustatiimiin liittyvät apuvalmentajaksi ja osin huolto- ja teippaamisissa auttamaan Loimu-alumni Jimmy Hernandez sekä Annukka Myllymäki .