Poliisi on mukana pääsiäisen menoliikenteen valvonnassa varsinkin vilkkaimmilla tieosuuksilla. Valvontaa koordinoidaan Fintrafficin Tieliikennekeskuksesta Helsingistä. Pääsiäisen vilkasliikenteisimpien päivien ennakoidaan olevan perinteiseen tapaan kiirastorstai 28. maaliskuuta sekä toinen pääsiäispäivä 1. huhtikuuta.

Menoliikenne on vilkkaimmillaan kiirastorstaina kello 13–19. Liikennettä on runsaasti myös pitkäperjantaina kello 9–14 välisenä aikana, pohjoisessa vielä myöhemminkin. Ajoittaista jonoutumista saattaa esiintyä etenkin pääkaupunkiseudun ulosmenoteillä sekä valtateillä 4 ja 5 aina Jyväskylän ja Mikkelin korkeuksille saakka.

Paluuliikenne alkaa kasvaa jo sunnuntai-iltapäivän ja sunnuntai-illan aikana 31. maaliskuuta. Paluuliikennehuippu on maanantailla 1. huhtikuuta kello 12–20. Jonoihin on syytä varautua etenkin Etelä-Suomen teillä.

– Pääsiäisliikenne on perinteisesti maanteillämme sitä vilkkainta aikaa, kun pyhien aikana suunnataan viettämään lomaa esimerkiksi mökkimaisemiin tai pohjoisen rinteille. Talvilomaliikenteeseen verrattuna liikennettä on nyt selkeästi enemmän, sillä lomille lähdetään pääsiäisenä kaikki samanaikaisesti. Ajoittaiseen jonoutumiseen onkin syytä varautua, kertoo Fintrafficin tieliikenteenohjauksesta liikennekeskuspäällikkö Kari Tarkki tiedotteessa.

Kiirastorstain vilkkaaseen liikenteeseen poliisi suosittelee lähtemään hyvin levänneenä ja toiset huomioivalla joustavalla ajotavalla.

– Lähde matkaan vain hyvin levänneenä ja varaa ajomatkaan runsaasti aikaa, jolloin hermostuminen muihin tienkäyttäjiin maantiellä on epätodennäköisempää, ja turhat ja vaaralliset ohitukset jäävät pois. Tarkista, että tuulilasinpesunestettä on säiliössä riittävästi, rengaspaineet ovat kunnossa ja alla ovat keliin sopivat renkaat. Riittävä turvaväli edellä ajavaan antaa aina pelivaraa yllättäviin jarrutuksiin, vaikkapa eläimen rynnätessä tielle, poliisitarkastaja Heikki Kallio Poliisihallituksesta kiteyttää.

Liikenneturva muistuttaa myös ajonaikaisesta keskittymisestä, jossa tarkkaavainen ja ajamiseen keskittynyt kuski on turvallisen pääsiäisliikenteen A ja O: Riski joutua onnettomuuteen kaksinkertaistuu, jos kuljettaja viestittelee tai kurottelee puhelintaan ajon aikana.

– Liikenteessä asiat tapahtuvat nopealla tempolla varsinkin, kun porukkaa on paljon liikkeellä. Tähän yhtälöön ei mahdu puhelinta kuljettajan käteen. Matkustajat voivatkin auttaa kuljettajaa ajon aikana esimerkiksi vastaamalla viesteihin tai navigoimalla, Liikenneturvan suunnittelija Petri Jääskeläinen jatkaa.

Autoissa olevat, kuljettajaa avustavat ADAS-järjestelmät, kuten katveavustin, kaistavahti, mukautuva vakionopeudensäädin ja automaattinen hätäjarrutus, ovat yleistyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ne varoittavat vaarallisista tilanteista liikenteessä ja estävät onnettomuuksia tai vähentävät onnettomuuksien riskiä. Oman auton tekniikan tunteminen onkin osa sujuvaa ja turvallista matkantekoa.

– Jokaisen kuljettajan on hyvä tietää, mitä järjestelmiä omassa autossa on ja miten ne eri olosuhteissa ja liikennetilanteissa toimivat. Tutustu siis etukäteen huolella autosi ohjekirjaan ja käyttöliittymään. Monet järjestelmät kytkeytyvät päälle automaattisesti, kun auto käynnistetään, sillä ne ovat tarkoitettu turvaamaan ajoa. Pidä myös autosi anturit, kamerat ja tutkat puhtaina, jotta järjestelmät toimivat oikein, kertoo Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin johtava asiantuntija Inkeri Parkkari.

Tiellä liikkujien velvollisuuksiin kuuluu onnettomuustilanteissa muiden auttaminen ja avun hälyttäminen. Onnettomuustilanteissa toimiminen onkin hyvä kerrata aika ajoin, jotta todellisen tilanteen edessä osaamme toimia oikein. Onnettomuustilanteet voivat olla hyvin erilaisia, ja tie- ja liikenneolosuhteet vaihtelevat eri kellon- ja vuodenaikojen välillä. Tärkeintä on aloittaa auttaminen ja toimia itselleen sekä muille liikkujille turvallisella tavalla.

– Jos havaitset liikenneonnettomuuden, pysähdy turvalliseen paikkaan ja kytke ajoneuvoon hätävilkut. Siirry tien reunassa onnettomuuspaikalle. Selvitä nopeasti mitä on tapahtunut ja tee hätäilmoitus soittamalla 112. Pyri estämään lisävahingot varoittamalla muuta liikennettä ja katkaisemalla onnettomuusautosta virta. Muista myös oma turvallisuutesi ja tee itsesi näkyväksi esimerkiksi heijastinliivillä. Vie varoituskolmio aina riittävän etäälle onnettomuuspaikasta, ja auta loukkaantuneita omien mahdollisuuksiesi mukaan. Jos ammattiapua on jo onnettomuuspaikalla, keskity turvalliseen onnettomuuspaikan ohittamiseen, laske ajonopeutta riittävästi, äläkä kuvaa onnettomuuspaikkaa, ohjeistaa pelastusylitarkastaja Tommi Luhtaniemi Sisäministeriön pelastusosastolta.

Hätäkeskuslaitokselta muistutetaan lisäksi onnettomuuspaikalle pysähtymisen merkityksestä. Kun hätäilmoitus tehdään suoraan onnettomuuspaikalta, välittyy hätäkeskukselle tarkka sijainti ja oikeat tiedot tilanteesta. Näin paikalle voidaan hälyttää tarkoituksenmukaisin apu ja antaa henkeä pelastavia ohjeita.

Lomailijan kannattaa myös ladata ja ottaa käyttöön 112 Suomi -mobiilisovellus puhelimeensa hätä- ja ongelmatilanteiden varalle. Sovelluksen kautta saa yhteyden esimerkiksi Tienkäyttäjän linjalle, jonne ilmoitetaan maanteiltä akuutit ongelmat, joista on vaaraa liikenteelle (esim. isommat päällystevauriot, tielle noussut tulvavesi, tien sortumat, liukkaus, lumen tukkima tie tai liikenteen estyminen rikkoutuneen ajoneuvon vuoksi).

– 112 Suomi -sovelluksen kautta saa lisäksi tieliikenteen häiriötiedotteet sekä mahdolliset vaaratiedotteet sijaintinsa mukaan, kertoo kehittämispäällikkö Tommi Hopearuoho Hätäkeskuslaitokselta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)