Finavian 20 lentoaseman kautta kulki tammi–kesäkuussa 9,4 miljoonaa matkustajaa (+4,2 %), joista 7,7 miljoonaa Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta (+3,6 %).

Turun lentoaseman kautta kulki alkuvuoden aikana yhteensä 120 030 matkustaa eli 3,5 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuotta aiemmin. Turussa matkustajia oli kuudenneksi eniten. Edellä olivat Helsinki-Vantaa, Rovaniemi, Oulu, Kittilä ja Ivalo.

Kotimaan liikenteessä matkustajia 2 913 eli 17,5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Ulkomaan liikenteessä matkustajia oli 117 117 eli 4,2 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Vuoden alkupuoliskon matkustajamäärän kasvusta huolimatta Suomen lentoliikenne on palautunut erittäin heikosti vuoden 2019 tasolle muihin Euroopan maihin verrattuna. Taustalla vaikuttaa geopolitiikan lisäksi myös muutokset matkustustottumuksissa.

Kansainvälisen lentoasemajärjestö ACI (Airport Council International) Europen tuore selvitys paljastaa, että Suomen lentoyhteydet ovat palautuneet Euroopassa toiseksi heikoimmin vuoteen 2019 verrattuna. Käytännössä Suomen kokonaissaavutettavuus lentoteitse on laskenut -37 % verrattuna koronaviruspandemiaa edeltävään tasoon. Kokonaissaavutettavuus (Total Air Connectivity) mittaa suoria ja vaihtaen saavutettavia lentoyhteyksiä. Suomen kanssa perää pitävät Slovenia (-29 %), Tšekki (-28 %) ja Itävalta (-28 %).

− Suomi liikkuu lentoliikenteessä vastavirtaan muuhun euroalueeseen verrattuna. Erityisesti Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärän palautuminen on hitaampaa kuin keskimäärin muilla lentoasemilla Euroopassa. Suomen lentoliikenteen tilanteeseen vaikuttaa erityisesti geopolitiikka: Venäjän ylilentokiellon vaikutusten vuoksi Aasian lentoja on merkittävästi vähemmän ja matkustajia Aasian reiteillä on ollut 45 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019, Finavian reittikehityksestä vastaava johtaja Petri Vuori sanoo tiedotteessa.

Euroopassa lentoyhteydet ovat palautuneet hyvin epätasaisesti. Taustalla vaikuttaa se, että matkustamisen motiivi on yhä useammin vapaa-ajan matkustus. Muutos matkailutottumuksissa kasvattaa lentoyhteyksiä Euroopassa erityisesti matkailuvetoisiin maihin. Kreikka (+22 %) ja Portugali (+4 %) ovat jo ylittäneet vuoden 2019 tason lentoyhteyksien määrällä mitattuna.

Ilmiö näkyy myös Suomessa: Matkustajamäärät Helsinki-Vantaalta Välimeren kohteisiin ovat matkailun siivittäminä nousussa. Matkustajamäärät lennoilla Kreikkaan ovat kasvaneet vuoden alkupuoliskolla 12,7 prosenttia, Espanjaan 5,7 prosenttia ja Italiaan 3,5 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Kesäkuussa matkustajamäärät Italiaan ovat kasvaneet 15,8 prosenttia , Kreikkaan yhdeksän prosenttia ja Espanjaan 6,7 prosenttia vuoden 2023 kesäkuuhun verrattuna.

− Matkustaminen vapaa-ajalla on yhä enemmän matkustamisen ajuri. Globaali trendi näkyy myös Suomessa. Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajadatan perusteella suomalaiset haluavat edelleen matkustaa kesällä Välimeren kohteisiin, Vuori toteaa.

Tasaisesta kasvusta huolimatta matkustajamäärä on palautunut vasta noin 70 prosenttisesti vuoden 2019 vastaavalle tasolle. Verrokkikentistä esimerkiksi Tukholman Arlandan lentoasema on tammi-kesäkuussa 2024 yltänyt jo 87 prosenttisesti vuoden 2019 tasolle (Swedavia).

Finavian 19 alueellisen lentoaseman kautta matkusti vuoden ensimmäisellä puoliskolla 1,6 miljoonaa matkustajaa (+6,9 %). Matkustajamäärän kasvua siivitti Lapin ennätyksellinen talvimatkailusesonki: pelkästään Rovaniemen, Ivalon, Kittilän ja Kuusamon lentoasemien kautta lensi yhteensä lähes 900 000 matkustajaa (+16 %). Se on 55 prosenttia kaikista Finavian alueellisten lentoasemien matkustajamäärästä.

− Lapin lentoasemien matkustajamäärän kasvu heijastaa globaalia trendiä, jossa matkustamisen syy on yhä enenevissä määrin vapaa-ajan matkustus. Sen sijaan liikematkustaminen Euroopassa on vähentynyt tai siirtynyt yhä enemmän raiteille. Junamatkustamisen suosion kasvu näkyy Euroopassa erityisesti kotimaan sisäisessä liikenteessä. Esimerkiksi Saksassa kotimaan sisäinen lentomatkustus on vuodesta 2019 vähentynyt 52 prosenttia ja Ruotsissa 38 prosenttia . Arvioimme, että työmatkalentämisen vähenemiseen on vaikuttanut merkittävästi etätyöskentelyn ja -neuvottelujen yleistymisen lisäksi organisaatioiden tiukentuneet matkustuspolitiikat, Vuori arvioi.

Trendi näkyy Suomessa erityisesti lentoasemilla, joilta matkustamisen syy on perinteisesti ollut liikematkustus. Suomessa Oulu on yksi perinteisistä työmatkaliikennekentistä. Sen matkustajamäärä on palautunut vasta 52 prosenttisesti vuodesta 2019. Samoin Turku on palautunut 59 prosenttisesti ja Vaasa 55 prosenttisesti. Lapin lentoasemat pois lukien Finavian alueellisten lentoasemien kautta lensi yhteensä 735 616 matkustajaa (-2 %). Se on 46 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019 vastaavaan aikaan.

Ilmiö näkyy myös Finavian viidellä alueellisella lentoasemalla, joihin valtio tukee reittilentoja ostoliikenteenä. Vuoden 2019 alkupuoliskolla Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin, Kemi-Tornion ja Kokkola-Pietarsaaren lentoasemien kautta kulki yhteensä 210 692 matkustajaa. Tammi–kesäkuussa määrä oli 80 237 (-62 %).

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)