Suomalaisten kokema taloudellinen ahdinko on vähentynyt ja oman talouden näkymät ovat nyt viime vuotta valoisammat, selviää Säästöpankkiryhmän tuoreesta Säästämisbarometri-selvityksestä. Säästämisen kokeminen tärkeäksi on entisestään yleistynyt ja säästämisaikeet ja -mahdollisuudet ovat lisääntyneet viime vuodesta. Tuloksissa näkyy kuitenkin myös huolta Suomen talouden kasvunäkymistä. Enää noin puolet suomalaisista uskoo Suomen kykyyn ylläpitää nykyistä sosiaaliturvan tasoa.

Säästämisaikeet ja -mahdollisuudet ovat vahvistumassa. Säästämistä aikoi nyt aloittaa tai lisätä 44 prosenttia vastaajista (2023: 40 %). Nyt erityisen kiinnostuneita säästämisen ja sijoittamisen lisäämisestä ovat 18–29-vuotiaat nuoret aikuiset (64 %). Vielä viime vuonna 38 prosenttia suomalaisista kertoi kuluttavansa kaiken, minkä saa, mutta nyt osuus on laskenut 34 prosenttiin. Myös konkreettisissa säästösummissa näkyy kauttaaltaan pientä nousua.

– 86 prosenttia suomalaisista kokee säästämisen tärkeäksi. Silti 23 prosenttia vastaajista käyttää taloutensa hoitamiseen ainoastaan käyttötiliä, ilman muita säästö- tai sijoituskohteita. Kun käyttötilille on kertynyt riittävä puskuri, kannattaa pidempiaikaiset säästöt laittaa tuottavampiin kohteisiin. Tämä on päätös, mitä harva katuu, toteaa Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen tiedotteessa.

Säästämisbarometrin mukaan 78 prosenttia on tyytyväisiä päätökseensä alkaa säästää tai sijoittaa, jos heillä on käytössään joku muukin säästämisen muoto kuin käyttötili.

Taloudellinen hyvinvointi tarkoittaa yhä useammalle helppoutta ja huolettomuutta välttämättömän toimeentulon sijaan. Nyt neljännes vastaajista (25 %) kuvasi taloudellista hyvinvointia tilanteena, jossa rahojen riittävyyttä ei tarvitse murehtia tai laskea. Viime vuonna useimmille taloudellinen hyvinvointi merkitsi pakollisten perustarpeiden hoitamista (30 %), mutta tänä vuonna näin kuvasi enää 20 prosenttia vastaajista. Tulos heijastaa ostovoiman paranemista inflaation rauhoittumisen ja korkojen laskun myötä. Suurin nousu (+6 %) taloudellisen hyvinvoinnin kuvauksissa tapahtui helppoudessa, huolettomuudessa ja mahdollisuudessa toteuttaa haluamansa. Näin vastasi nyt 11 prosenttia vastaajista.

Tulokset kertovat myös, että suomalaisten kokema taloudellinen ahdinko on vähentynyt viime vuodesta. Säästämisbarometrin kysymyksistä koostetaan ns. taloudellisen ahdingon indeksi, jossa huomioidaan eurojen lisäksi myös oman talouden psykologinen puoli. Esimerkiksi tunne siitä, ettei omaan taloudelliseen asemaan pystyisi vaikuttamaan lainkaan, on vähentynyt kolmella prosenttiyksiköllä 12 prosenttiin.

– Kautta linjan Säästämisbarometrimme tuloksista näkyy, että ihmisten kokema talousahdinko ja huoli rahojen riittävyydestä on vähentynyt viime vuodesta. Myönteinen ajattelu ja halu parantaa omaa taloudellista hyvinvointia ovat sen sijaan lisääntyneet, mikä on erittäin iloinen uutinen, toteaa Mikkonen.

Säästämisbarometrista ilmenee, että kansalaisten luottamus Suomen talouteen ja yhteiskunnan turvaverkkoon heikkenee. 22 prosenttia suomalaisista kertoo pelkäävänsä, tuleeko heillä olemaan vakituista työpaikkaa muutaman vuoden päästä (+4 % viime vuodesta). Samaan aikaan vakituinen palkkatyö on erittäin tärkeä asia 44 prosentille vastaajista (+3 % viime vuodesta).

– Työttömyys on Suomessa kasvanut viimeisen vuoden aikana, joten työpaikkahuolten lisääntyminen ei yllätä. Odotamme työttömyyden nousevan vielä tovin, mutta kääntyvän jälleen laskuun ensi vuonna. Suomen talouden varovainen elpyminen on jo alkanut ja odotamme Suomen talouden jälleen kasvavan ensi vuonna. Työttömyys reagoi talouskehitykseen tyypillisesti pienellä viiveellä, kertoo Mikkonen.

Vain 12 prosenttia vastaajista uskoo Suomen talouskasvuun lähivuosina. Lähes puolet suomalaisista (49 %) sen sijaan uskoo, että tulevaisuudessa Suomen sosiaaliturva on nykyistä huomattavasti alemmalla tasolla. Tämä näkemys on yleistynyt merkittävästi kahden viime vuoden aikana, sillä vielä syksyllä 2022 näin ajatteli 34 prosenttia suomalaisista.

– Julkisen talouden sopeutumistoimet ja niiden ympärillä vellova keskustelu ovat selvästikin lisänneet ihmisten huolta hyvinvointivaltion rahoituksen kestävyydestä ja omasta eläketurvasta. Tämä voikin olla syynä siihen, että joka kolmas säästää eläkepäiviä varten ja siinä on tapahtunut muutaman prosenttiyksikön nousu viimeisen viiden vuoden aikana, Mikkonen lisää.

Säästämisbarometri on Säästöpankkiryhmän vuosittain teettämä valtakunnallinen selvitys. Vastaukset kerättiin verkkokyselynä 4.–11. syyskuuta ja siihen vastasi 1 363 henkilöä. Kohderyhmänä ovat 18–69-vuotiaat suomalaiset. Selvityksen toteutti Dagmar Oy.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)