Marraskuun saapuessa moni puutarhaharrastaja valmistautuu suojaamaan kasvejaan talven pakkasilta. Liian aikainen suojaaminen voi kuitenkin aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Puutarhaliitto muistuttaa, että erityisesti maan kosteus, lämpötilojen vaihtelut ja talvisuojausten oikea ajoitus vaikuttavat kasvien talvehtimiseen. Ensimmäiset yöpakkaset eivät vielä tarkoita, että kaikki kasvit tarvitsevat suojaa.

Puutarhaliiton mukaan liian aikaisin asetetut paksut talvisuojaukset voivat pitää kasvualustan tarpeettoman lämpimänä ja kosteana. Erityisesti huonosti vettä läpäisevässä maassa kosteus voi lisätä kasvien talvivaurioiden riskiä.

– Moni ajattelee, että mitä aikaisemmin kasvit suojataan, sitä paremmin ne selviävät talvesta. Todellisuudessa liian aikainen suojaaminen voi olla kasveille haitallisempaa kuin ensimmäiset kevyet pakkaset.

Talvisuojauksessa oikea ajoitus on usein tärkeämpää kuin suojauksen määrä, sanoo Puutarhaliiton toiminnanjohtaja Saara Hyttinen tiedotteessa.

Maa saa jäähtyä ennen talvisuojausta.

Kasvien talveen valmistautuminen alkaa jo syksyllä päivän lyhentyessä ja lämpötilojen laskiessa. Monet monivuotiset kasvit tarvitsevat luonnollisen viilenemisjakson, jonka aikana niiden kasvu päättyy ja talvenkestävyys kehittyy.

Paksuja juuristoalueen talvisuojauksia ei yleensä kannata levittää ennen kuin maan pinta on alkanut jäätyä. Esimerkiksi jaloruusut, arat perennat ja muut talvenarat kasvit voivat hyötyä talvisuojauksesta, mutta suojaustapa ja ajankohta riippuvat kasvista sekä kasvupaikan olosuhteista.

– Puutarhassa kannattaa seurata kalenterin sijaan sääolosuhteita. Suomessa talvi alkaa eri aikaan maan eri osissa. Etelä-Suomessa maa voi pysyä sulana pitkälle marraskuuhun, kun taas pohjoisessa talvisuojaukset voivat olla jo ajankohtaisia, Hyttinen muistuttaa.

Liiallinen kosteus voi olla pakkastakin suurempi ongelma.

Talvehtimisen onnistumiseen vaikuttaa pakkasen lisäksi kasvualustan kosteus. Jos kasvin juuristo joutuu olemaan pitkään märässä ja huonosti ilmastoituvassa maassa, juuriston vaurioitumisen riski kasvaa. Erityisesti leutoina ja sateisina syksyinä on tärkeää huolehtia siitä, ettei vesi jää seisomaan kasvien juuristoalueelle.

Puutarhaliitto muistuttaa, ettei kaikkia kasveja tarvitse suojata. Monet Suomessa menestyvät perennat, pensaat ja puut ovat sopeutuneet talviolosuhteisiin ja selviävät ilman erillistä talvisuojausta. Liiallinen suojaaminen voi pahimmillaan heikentää kasvien talvehtimisolosuhteita.

Kaikki talvisuojaukset eivät ole samanlaisia. Havukasvien ja muiden ikivihreiden kasvien kohdalla merkittävä riski liittyy kevättalven auringonpaisteeseen ja kuivumiseen. Kun aurinko lämmittää neulasia ja lehtiä, kasvi voi haihduttaa vettä, vaikka jäätyneestä maasta ei vielä saada korvaavaa kosteutta. Tämän vuoksi esimerkiksi nuoria tuijia ja alppiruusuja voidaan joutua suojaamaan kevättalven auringolta varjostusverkoilla.

Varjostussuojien tarkoituksena ei ole lämmittää kasvia vaan vähentää auringon ja tuulen aiheuttamaa kuivumista. – On tärkeää erottaa toisistaan pakkassuojaus, juuriston suojaaminen ja kevätauringolta suojaaminen. Kaikilla niillä on oma tarkoituksensa, eikä sama suojaustapa sovi kaikille kasveille, Hyttinen kertoo.

Puutarhaliitto kannustaa hyödyntämään puutarhan omia luonnonmateriaaleja. Pudonneet lehdet voivat muodostaa kasvualustalle suojaavan kerroksen, joka tasaa maan lämpötilan vaihteluita ja lisää maaperän eloperäistä ainesta. Lehtiä voidaan jättää esimerkiksi pensaiden alle ja perenna-alueille. Paksuja, märkiä lehtikasoja ei kuitenkaan kannata kerätä suoraan arkojen kasvien tyville, sillä ne voivat lisätä liiallista kosteutta. Myös perennojen kuivuneet varret ja siemenkodat kannattaa mahdollisuuksien mukaan jättää talveksi paikoilleen. Ne tarjoavat suojaa talvehtiville hyönteisille ja ravintoa linnuille.

– Puutarhan ei tarvitse olla syksyllä täydellisen siisti. Luonnonmukaisuus ja hallittu hoitamattomuus voivat olla puutarhan hyvinvoinnin kannalta erittäin hyödyllisiä. Samalla edistämme luonnon monimuotoisuutta omassa lähiympäristössämme, Hyttinen sanoo.

Seuraa säätilaa, älä pelkästään kalenteria. Talvisuojausten ajankohta riippuu paikallisista olosuhteista. Ensimmäiset yöpakkaset eivät vielä tarkoita, että kaikki kasvit tarvitsevat suojaa.

Anna maan jäähtyä ennen paksuja juuristosuojauksia. Talvenarkojen kasvien juuristoa suojaavat materiaalit kannattaa yleensä lisätä vasta maan pinnan alettua jäätyä.

Vältä liiallista kosteutta. Huolehdi, ettei vesi jää seisomaan kasvien juuristoalueille. Älä peitä kasvien tyviä tiiviillä, kosteutta keräävillä materiaaleilla.

Tunnista kasvien erilaiset suojaustarpeet. Jaloruusut, arat perennat ja nuoret ikivihreät kasvit tarvitsevat erilaisia suojausmenetelmiä. Kaikkia kasveja ei tarvitse suojata.

Hyödynnä puutarhan luonnollisia suojamateriaaleja. Kuivat lehdet ja havut voivat toimia hyvinä suojamateriaaleina. Käytä niitä kuitenkin harkiten ja kasvien tarpeiden mukaan.

Hyvin talvehtiva puutarha alkaa oikeista valinnoista

Puutarhaliitto muistuttaa, että kasvien talvehtimiseen vaikuttavat jo kasvukauden aikana tehdyt ratkaisut. Oikea kasvupaikka, sopiva kasvualusta, hyvä vedenläpäisevyys ja kasvilajin talvenkestävyys ovat onnistuneen talvehtimisen perusta. Talvisuojauksilla voidaan auttaa arkoja kasveja selviytymään haastavista olosuhteista, mutta niillä ei voida korjata kaikkia kasvupaikkaan liittyviä ongelmia.

– Puutarhanhoidossa kannattaa luottaa myös luonnon omaan rytmiin. Kaikkea ei tarvitse tehdä varmuuden vuoksi. Kun tunnemme kasvien tarpeet ja ymmärrämme vuodenaikojen vaikutukset, voimme välttää turhaa työtä ja auttaa puutarhaa voimaan paremmin. Joskus vähemmän on enemmän, Hyttinen kiteyttää.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)