Suomalaiset kotitaloudet tekivät syyskuussa määräaikaistalletuksia enemmän kuin vuosi sitten. Kotitaloudet tekivät uusia määräaikaistalletuksia 1,4 miljardin euron edestä eli 0,2 miljardia euroa enemmän kuin syyskuussa 2023. Talletusmäärien kasvu näkyy myös määräaikaistalletusten kannassa (14,9 miljardia euroa), jonka vuosikasvuvauhti oli syyskuussa 64,5 prosenttia. Kannan kasvuvauhti kuitenkin hidastui edelliskuusta.

Suurin osa kotitalouksien määräaikaistalletuksista on talletusajaltaan enintään vuoden mittaisia. Syyskuussa enintään vuoden mittaisten uusien määräaikaistalletusten kuukausittainen osuus oli tilastointihistorian suurin, 95 prosenttia kaikista uusista määräaikaistalletuksista. Määräaikaistalletusten kannasta 65 prosenttia on enintään vuoden pituisia talletuksia ja 35 prosenttia yli vuoden mittaisia talletuksia.

Suomalaisten kotitalouksien tekemien uusien määräaikaistalletussopimusten korot ovat laskeneet kolmen kuukauden ajan. Syyskuussa uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli 3,29 prosenttia, kun se lähiajan huipussa kesäkuussa oli 3,56 prosenttia. Pidempiaikaisten määräaikaistalletusten korot ovat laskeneet lyhyempien määräaikaistalletusten korkoja pienemmiksi, kun markkinakorot laskivat. Syyskuussa uusien enintään vuoden pituisten määräaikaistalletusten korko oli 3,30 prosenttia ja yli vuoden mittaisten talletussopimusten 3,23 prosenttia. Myös määräaikaistalletusten kannan keskikorko laski hieman syyskuussa ja oli 3,19 prosenttia.

Kotitaloudet tekevät määräaikaistalletuksia yleensä enemmän, kun niille maksetaan korkeampaa korkoa. Viimeisimmät korkohuiput eivät ole kuitenkaan nostaneet määräaikaistalletusten määriä entisaikojen lukemiin. Tilastointiajan suurimmat kuukausittaiset sopimusmäärät nähtiin lokakuussa 2008, kun kotitaloudet tekivät uusia määräaikaistalletuksia 6,5 miljardin euron edestä 5,04 prosentin korolla. Myös määräaikaistalletusten kanta oli tilastointiajan huipussaan tuolloin, 73 prosenttia syyskuun määrää suurempi eli 25,7 miljardia euroa. Määräaikaistalletusten rinnalla ovat kuitenkin yleistyneet erilaiset irtisanomisehtoiset talletusmuodot, joiden kanta oli syyskuussa 29,0 miljardia euroa ja kannan keskikorko 2,36 prosenttia.

Suomalaiset kotitaloudet nostivat syyskuussa uusia asuntolainoja 1,1 miljardin euron edestä, saman verran kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Uusista nostetuista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 110 miljoonaa euroa. Uusien asuntolainojen keskikorko laski elokuusta ja oli 3,71 prosenttia syyskuussa. Asuntolainakanta oli syyskuun lopussa 105,8 miljardia euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu 0,8 prosenttia. Sijoitusasuntolainoja oli 8,7 miljardia euroa asuntolainakannasta. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli syyskuun lopussa kulutusluottoja 17,9 miljardia euroa ja muita lainoja 17,6 miljardia euroa.

Suomalaiset yritykset nostivat uusia lainoja syyskuussa 2,3 miljardin euron edestä, ja niistä asuntoyhteisölainoja oli 410 miljoonaa euroa. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko laski elokuusta ja oli 4,83 prosenttia. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli syyskuun lopussa 108,1 miljardia euroa, mistä asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja oli 44,9 miljardia euroa.

Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli syyskuun lopussa 110,7 miljardia euroa ja talletusten keskikorko 1,33 prosenttia. Talletuskannasta oli yön yli -talletuksia 66,8 miljardia euroa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)