HuippukokkiPekka Terävälle, kuten monelle ravintola-alan ihmiselle, joulu on kaksipiippuinen juttu. Periaatteessa joulu on mukava juhla, mutta joulunaikaan liittyy myös paljon stressiä ja kiirettä.

– Oma suhtautumiseni jouluun on pitkään ollut kaksijakoinen. Usein joulusesongin aikana on tullut tehtyä töitä niin hurjat tuntimäärät, että iso osa joulusta on mennyt vain nukkuessa univelkoja pois, Terävä sanoo.

– Toisaalta jouluun liittyy myös paljon positiivista. Silloin ollaan rauhassa perheen parissa ja saadaan rauhoittua ainakin pari päivää. Minulle joulunaikaan liittyy myös vuoden lopetus, jonka jälkeen käännetään katse uuteen, hän jatkaa.

Terävä perheineen on viettänyt viime aikoina joulua harvakseltaan Suomessa. Kiireisen sesongin jälkeen on tapana ollut hakeutua ulkomaille latautumaan.

– Olemme pitkään olleet koko perheen voimin ulkomailla, joko Thaimaassa tai Espanjassa. Tänä vuonna on itse asiassa erityinen joulu, kun vietämme sitä Naantalissa. Olen tainnut olla viimeksi nuoruusmaisemissa joulua vuonna 1989.

Ulkomailla ollessaan Terävä on saanut myös pysyä poissa keittiöstä.

– Ulkomailla olemme lähinnä syöneet ulkona jouluateriat. Korona-aikana toki teimme perheen kanssa yhdessä ruoat, mikä oli mukava osa yhdessä olemista.

Terävä kuvailee perheen joulupöytää sekoitukseksi perinteitä ja uusia tuulia.

– Nykyään mennään aika kala- ja äyriäispainotteisesti. Kun lapset olivat pieniä, koitimme pitää suomalaisista perinneruoista kiinni. Silloin myös vietimme jouluja enemmän Suomessa, mutta kun lapset kasvoivat, oli aika selkeä ajatus, että mennään porukalla ulkomaille. Se oli sellainen yksimielinen demokraattinen päätös.

Vuodesta toiseen toistuvat perinteet ovat Terävän perheessä vähissä.

– Yhdessäolo on tärkein osa joulua. Samalla se on vähän kuin aivojen buuttaus kiireen jälkeen.

Jo omassa lapsuudessaan Terävä tottui siihen, että joulun ruokapöydässä on vaikutteita monesta ilmansuunnasta.

– Minulla on sukujuuria Karjalassa, joten oli itsestään selvää, että joulupöydässä oli karjalanpaisti. Jouluruoat olivat sekoitus Karjalaa ja Länsi-Suomea. Karjalanpaistin lisäksi joulupöydässä oli esimerkiksi lipeäkalaa ja imellettyä perunalaatikkoa.

Työnsä puolesta Terävä on viime vuosina seurannut mielenkiinnolla myös laajempaa jouluruokatrendien muutosta. Terävän mukaan suomalaisen joulupöydän antimet ovat monipuolistuneet viimeisen parinkymmenen vuoden aikana.

– Suomalaisessa joulupöydässä on selvästi nähtävillä trendi, jossa perinteiset ruoat ovat jäämässä vähemmälle ja niiden rinnalle on tullut myös uusia vaihtoehtoja. Mutta en usko, että ne kokonaan syrjäyttävät vanhoja suosikkeja. Tuskinpa esimerkiksi kinkku suomalaisten joulupöydästä koskaan täysin katoaa.

Ilkka Lappi