EU:n komissio harkitsee teleoperaattoreiden vastuun lisäämistä huijausten ehkäisemisessä. Myös somealustat ja verkon kauppapaikat tulee velvoittaa huijausten torjuntaan. Pankeissa työskentelee tuhansia ihmisiä rahanpesun ja petosten torjunnassa. Pankkien välistä tietojenvaihtoa sääntelevät muun muassa pankkisalaisuussääntely ja yleinen tietosuoja-asetus (GDPR).

Sääntely vaikeuttaa pankkien tietojenvaihtoa huijaustapauksissa. Tämä vaikeuttaa huijausten torjuntaa ja tutkintaa.

– Suomalaisissa pankeissa työskentelee tuhansia ihmisiä rahanpesun ja petosten torjunnassa, ja pankit kehittävät jatkuvasti järjestelmiään. Pankit eivät jätä asiakkaitaan yksin mutta tarvitsisivat apua myös lainsäätäjältä, muistuttaa Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi.

Komissio on ehdottanut hieman puolivillaista ratkaisua, jossa tiedonvaihto on sallittua, jos yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) ei sitä estä. GDPR:ssä on vastaavanlainen ehdollinen säännös, joka sallii tietojenvaihdon, jos muussa sääntelyssä on siihen velvoitettu.

Komission ehdotuksessa jää epäselväksi, onko tarkoitus yksiselitteisesti mahdollistaa tietojenvaihto GDPR:n lakiperusteen mukaisesti, vai jättää asia edelleen tulkinnanvaraiseksi ja viime kädessä eri maiden tietosuojaviranomaisten eri tavoinkin linjattavaksi. Asiakkaita koskevan tiedon luovuttamisessa pankkeja Suomessa sitoo GDPR:n lisäksi myös pankkisalaisuussääntely.

– Suomen pankkisalaisuussääntelyyn tarvittaisiin lisäys, joka sallisi pankkien välisen tietojenvaihdon huijausten tutkinnassa ja torjunnassa. Esimerkiksi Ruotsin lainsäädännössä pankkien välinen tiedonvaihto on Suomea sujuvampaa, Ahosniemi sanoo.

Huijausten torjuntaan on saatava mukaan myös ne palveluntarjoajat, joiden kautta rikolliset uhrejaan lähestyvät – pankit ovat mukana vasta siinä vaiheessa, kun rikolliset ovat jo saaneet yhteyden uhriin.

– Huijarit lähestyvät uhriaan yleensä puhelimitse, teksti- tai sähköpostiviesteillä, verkon kauppapaikoilla tai sosiaalisessa mediassa. Huijausten niin sanottuihin alkulähteisiin puuttuminen tehostaisi torjuntaa.

Pientä helpotusta tietyn tyyppisten rikosten torjuntaan tuo pikamaksusääntely, jonka mukaan lokakuusta 2025 alkaen maksajan pankin on tarkistettava saajan pankista ja kerrottava asiakkaalle, vastaavatko maksun vastaanottajan nimi ja tilinumero toisiaan. Siten huijareiden on vaikeampi kalastella rahaa esiintymällä vaikkapa verkkokauppana. Asiakkaalta kuitenkin vaaditaan tarkkuutta tarkistusta koskevien viestien lukemisessa ja niihin reagoimisessa.

Kuluneen kahden ja puolen vuoden aikana suomalaiset ovat menettäneet huijauksissa yli 100 miljoonaa euroa. Samassa ajassa pankit ovat saaneet pysäytettyä ja palautettua 65 miljoonaa euroa rikollisille menossa ollutta rahaa.

Huijareille päätyneet rahamäärät ovat olleet jatkuvassa kasvussa koko tilastoinnin ajan sekä Suomessa että koko Euroopassa. FA on kerännyt pankeilta huijauslukuja vuoden 2022 alusta.

– Jos huijausmäärät pysyvät loppuvuonna 2024 samalla tasolla kuin alkuvuonna, on hyvin todennäköistä, että meillä on käsissämme taas uusi kyseenalainen ennätysvuosi, Ahosniemi toteaa

Kun saat hiemankin epäilyttävän tarjouksen tai viestin, kysy nämä kysymykset ennen kuin toimit: Mistä sähköpostiosoitteesta/suuntanumerosta viesti tuli? Odotitko saamaasi viestiä? Viestisikö suomalainen viranomainen näin? Onko tekstissä kirjoitusvirheitä tai muuten outoa kieltä? Onko tämä tarjous liian hyvä ollakseen totta? Miksi minun pitäisi toimia kovalla kiireellä?

Epäilet tulleesi huijatuksi, miten toimit? Ota ensimmäiseksi yhteys pankkitunnusten ja korttien sulkupalveluun (24/7) tai oman pankkisi asiakaspalveluun. Nopealla toiminnalla voidaan parhaassa tapauksessa rajoittaa tai estää vahinkoja. Tee rikosilmoitus poliisille. Älä jää yksin. Uhriksi voi joutua kuka vain, eikä sitä tarvitse hävetä. Hae apua läheisiltäsi ja tarvittaessa ammattilaisilta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)