Jakamattomista kuolinpesistä on tullut monille suomalaisille sekä laajemmin Suomen metsätaloudelle ongelma. Jos tilannetta ei lähdetä ratkomaan, ongelmat kasvavat. Metsänomistajien keski-ikä on kohonnut noin 60 vuoteen ja esimerkiksi 70–80-vuotiaita metsänomistajia on paljon. Kyse ei ole vain suomalaisten vaikeista päätöksistä, vaan myös kansantalouden, teollisuuden ja luonnonhoidon kannalta kasvavasta rakenteellisesta ongelmasta.

Sahateollisuus ry:n teettämässä oikeudellisessa selvityksessä esitetään, että metsää ja maatalousmaata ei tulisi voida jättää pysyvästi kuolinpesän nimiin. Selvityksen on tehnyt asianajotoimisto Geradin Partnersin OTT Tuomas Pöysti, joka on toiminut aiemmin muun muassa oikeuskanslerina.

Kuolinpesien omistuksessa on jo noin 1,2 miljoonaa hehtaaria metsää eli peräti yli 9 prosenttia yksityismetsistä. Puukauppoja ja metsänhoitoa tehdään kuolinpesissä muita omistusmuotoja vähemmän, ja metsänomistajien ikärakenne kasvattaa ongelmaa nopeasti.

Kuolinpesäomistus on lähtökohtaisesti tarkoitettu väliaikaiseksi, mutta käytännössä osa kuolinpesistä säilyy purkamatta jopa vuosikymmeniä. Vanhimmat metsää omistavat kuolinpesät ovat peräisin 1800-luvulta. Kuolinpesien päätöksenteko vaikeutuu ajan myötä merkittävästi. Esimerkiksi kun kuolinpesän osakas kuolee, hänen kuolinpesänsä tulee osakkaaksi alkuperäiseen kuolinpesään, jolloin omistusrakenteet ketjuuntuvat ja osakkaiden määrä voi kasvaa kymmeniin tai jopa satoihin. Osakkaiden toisistaan poikkeavat näkemykset sekä tiedon ja osaamisen puute metsänhoidosta ovat myös keskeisiä syitä sille, että metsien aktiivinen hoito ja käyttö pysähtyvät.

Selvityksen keskeisenä esityksenä on, että kuolinpesälle säädetään velvoite luovuttaa metsä- ja maatalousomaisuus pois pesästä tai toimittaa perinnönjako kolmen vuoden määräajassa. Malli voidaan rakentaa Ruotsin ja Norjan kokemusten sekä lainsäädännön pohjalta. Muissa Pohjoismaissa kuolinpesiä halutaan purkaa aktiivisesti verrattuna Suomen passiiviseen malliin. Ratkaisua täydentäisivät pesänselvittäjän ja pesänjakajan toimivallan vahvistaminen. Tällä hetkellä Suomessa ei ole määräaikoja.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)