Energiavalvojana työskentelevä Kalervo Tuomi on ikäluokassaan harvinaisuus. Tuomi on syntynyt 1981, jolloin Kalervo oli varsin harvinainen nimi. 1980-luvun alussa Kalervon kutsumanimekseen sai vuosittain vain muutama lapsi.

Kutsumanimenä Kalervo on ollut verrattain harvinainen aina. Suosituimmillaan nimi oli suurten ikäluokkien aikaan, jolloin Kalervoja syntyi vuosittain toista sataa. 1940-luvun lopun suosittujen nimien rinnalla määrä on kuitenkin lähes häviävän pieni.

– En ole koskaan pitänyt nimeäni mitenkään eriarvoisena, vaikka se tuntui varsinkin lapsena harvinaiselta. Se oli selvästi erilainen nimi kuin muilla, Tuomi sanoo.

– Myöhemmin olen tavannut kaimojakin. Aika monella Kalervo on toisena nimenä ja on minulla yksi täyskaimakin minulla on. Joskus olen nimen vuoksi saanut kutsujakin erilaisiin moottoriurheilutapahtumiin. Mitään suurempaa sekaannusta ei ole päässyt syntymään, hän jatkaa.

Tuomi sai nimensä ainakin osittain sen takia, että nimi on kulkenut suvussa.

– Esimerkiksi isäni toinen nimi on Kalervo. Sukunimemme on vaihdettu suomalaiseksi 1900-luvun alussa. Käsittääkseni osin sen takia myös itselleni haluttiin selkeästi suomalainen nimi, Tuomi kertoo.

Kalervo on nimi, joka helposti kääntyy Kaleksi muillakin kuin kiekkovaikuttaja Kalervo Kummolalla. Myös Tuomi on tullut tutuksi Kale-lempinimen kanssa.

– Se on sellainen nimi, jota on aika paljon käytetty eri yhteyksissä. Se on edelleen aika laajasti käytössä.

Nimipäivien merkitys suomalaisessa kulttuurissa on hälventynyt vuosikymmenien varrella. Sata vuotta sitten monessa suvussa vietettiin nimipäiviä, mutta sittemmin nimipäivät ovat muuttuneet monessa suvussa tavanomaisemmiksi päiviksi. Tuomen suvussa nimipäivät edelleen huomioidaan.

– Meidän suvussamme nimipäiviä on vietetty ja vietetään edelleen. Se on tapa, jonka omaksui lapsena ja olemme sitä omassa perheessämme jatkaneet. Kakkukahvit vähintään kuuluvat osaksi nimipäivää.

Kalervon nimipäivä on 11. maaliskuuta.

Ilkka Lappi