Fyysistä aktiivisuutta, eli liikkumista, kertyy monessa eri ympäristössä, kuten kotona, töissä ja matkanteon aikana. Valtiotieteiden maisteri Sanna Pasanen tutki väitöskirjassaan, miten liikkumisen määrä, paikat ja tavat muuttuvat ikäperusteisen eläköitymisen yhteydessä.

Viheralueet vaikuttavat myönteisesti päivittäiseen fyysiseen kokonaisaktiivisuuteemme sekä erityisesti aktiivisesti kuljettujen, kuten kävellen tai pyörällä tehtyjen matkojen aikana kertyneeseen liikkumiseen, osoittaa Turun yliopistossa tarkastettava väitöskirjatutkimus. Yhteys havaittiin vapaapäivinä ja eläkkeellä ollessa, mutta ei työpäivinä ennen eläköitymistä.

Väitöstutkimus myös osoittaa, että aktiivisesti kuljettujen matkojen aikana kertyy erityisen hyvin reipasta ja rasittavaa liikkumista, jonka terveyshyödyt ovat kiistattomat.

– Viheralueita kannattaa säilyttää ja rakentaa yleisesti liikkumista ja etenkin reippaampaa fyysistä aktiivisuutta tukeviksi ympäristöiksi. Kuitenkin erityisesti ikääntyvän väestön kannalta pelkkä luontoympäristön määrä ei riitä, vaan pitää kiinnittää huomiota myös viheralueiden laatuun, kuten valaistukseen, kunnossapitoon ja riittävään määrään levähdyspaikkoja, väitöskirjatutkija Sanna Pasanen selittää.

Työmatkaliikkuminen yhteydessä aktiivisempaan eläkeikään

Eläkesiirtymä voi lisätä liikkumattomuutta, mutta aktiivisesti kuljetut työmatkat ennen eläköitymistä olivat väitöstutkimuksen tulosten mukaan myönteisesti yhteydessä liikkumisen tason säilymiseen eläkkeelle jäädessä.

Tutkimuksessa havaittiin, että fyysisesti rasittavamman työn tekijät vähensivät liikkumistaan ja lisäsivät paikallaanoloaan eläkkeelle siirryttäessä. Kuitenkin se joukko fyysisesti vaativamman työn tekijöitä, jotka kulkivat työmatkansa aktiivisin tavoin, säilyttivät fyysisen aktiivisuuden tasonsa myös eläkesiirtymän jälkeen.

– Kannustaminen aktiiviseen kulkemiseen ennen eläköitymistä voi auttaa säilyttämään riittävän liikkumisen tason myös eläkkeelle jäämisen jälkeen. Siitä voi tulla hyvä tapa, joka kantaa yli eläkesiirtymän ja siitä eteenpäin, Pasanen kertoo.

Liikkumisen edistämisen toimia eläkeiän lähestyessä kannattaisikin väitöstutkijan mukaan suunnata erityisesti fyysisesti vaativamman työn tekijöihin, koska he vaikuttavat olevan riskiryhmää eläkesiirtymän jälkeisen liikkumattomuuden kannalta.

Väitöstutkimuksen aineistot kerättiin käyttäen GPS-paikannuksen ja liikemittarin yhdistävää tutkimuskäyttöön tarkoitettua laitetta. Menetelmä on uusi ja tarjoaa loputtomasti mahdollisuuksia tutkia erilaisten ympäristöjen ja olosuhteiden yhteyttä liikkumiseen.

– GPS-paikannuksen yhdistäminen liikemittareihin on tuonut mahdollisuuden tutkia ympäristön ominaisuuksien yhteyttä liikkumiseen aivan uudella tarkkuudella.

Väitöstutkimus perustuu Turun yliopistossa toteutettuihin Finnish Retirement and Aging study (FIREA) ja Enhancing Physical Activity and Healthy Aging among Recent Retirees trial (REACT) -tutkimuksiin.

Pasanen esittää väitöskirjansa Context-related physical activity and sedentary behaviour before and after retirement: GPS and accelerometer-based study julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa keskiviikkona 28. toukokuuta kello 12 (Turun yliopisto, Medisiina C, Osmo Järvi -luentosali, Kiinamyllynkatu 10).

Vastaväittäjänä on professori Raija Korpelainen (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Sari Stenholm (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kansanterveystiede.

Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteydellä.

Väitöskirja on yliopiston julkaisuarkistossa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)