TtM Jooa Norhan väitöstutkimuksessa pelkkä runsaan istumisen vähentämisen tavoittelu ei riittänyt sydämen ja verenkiertoelimistön terveyden edistämiseen. Onnistunut arkiliikkumisen lisäys paransi kuitenkin sydänterveyttä.

Vaikka runsaasti istuvilla ihmisillä on havaittu olevan heikompi terveys kuin vähemmän istuvilla, eivät aiemmat tutkimukset ole pystyneet osoittamaan selvää syy–seuraussuhdetta istumisen ja terveyden välillä. On esimerkiksi mahdollista, että paljon istuvilla on myös muita epäterveellisiä elintapoja.

Turun yliopiston ja Tyksin PET-keskuksella toteutetussa väitöstutkimuksessa pyrittiin selvittämään, vaikuttaako pelkkä istumisen vähentäminen ilman muiden elintapojen muuttamista sydämen ja verenkiertoelimistön kuntoon ja terveyteen aikuisilla, joilla riski sydän- ja verisuonitaudeille on koholla.

– Tutkittavillamme oli niin sanottu metabolinen oireyhtymä eli useita sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä, mutta ei todettuja sydänsairauksia. Lisäksi he harrastivat liikuntaa suosituksia vähemmän ja he istuivat paljon, joten he olivat juuri sellaisia ihmisiä, jotka voisivat hyötyä istumisen vähentämisestä eniten, taustoittaa Norha tiedotteessa.

Tavoitteeksi tutkittaville annettiin vähentää päivittäistä istumistaan tunnilla tavanomaiseen verrattuna. Tämän toteutuminen varmistettiin liikemittareilla, ja puolen vuoden jälkeen keskimääräinen istumisen vähentäminen oli noin 40 minuuttia päivässä. Tutkijat osasivat kuitenkin odottaa tavoitemäärän alittumista.

– Aiemmissakin tutkimuksissa on havaittu, että pidemmällä aikavälillä realistinen istumisen vähentämisen määrä on noin kolmen vartin luokkaa päivässä, Norha kuvailee.

Kuntotestin tuloksissa, verenpaineessa tai sydämen rakenteessa ja toiminnassa ei havaittu eroja istumista vähentäneen ryhmän ja verrokkiryhmän välillä. Ryhmien välillä ei havaittu eroja myöskään verenpaineessa ja sydämen pumppausvoimassa kuntotestin aikana.

– Mittasimme verenpainetta sekä levossa että fyysisen rasituksen aikana. Lisäksi mittasimme sydäntä tarkasti ultraäänitutkimuksella levossa ja kuntotestin aikana. Vaikka käyttämämme mittausmenetelmät ovat tarkkoja, emme havainneet niiden tuloksissa muutoksia. Itse kuntotestikin on erinomainen terveyden mittari, kertoo Norha.

Lisäanalyyseissä tutkijat kuitenkin havaitsivat, että lisääntynyt arkiliikkuminen ja tehokkaasti onnistunut istumisen vähentäminen olivat yhteydessä parantuneeseen kestävyyskuntoon, matalampaan verenpaineeseen kevyen liikkumisen aikana sekä terveempään sydämen kokoon ja parempaan sydämen toimintaan liikkumisen aikana.

– Tulokset ovat rohkaisevia siinä mielessä, että omaan sydänterveyteensä voi vaikuttaa ilman hikiliikuntaakin, kunhan istumistaan vähentää riittävästi ja sitä korvaa riittävällä liikkumisella, Norha kannustaa.

Norha esittää väitöskirjansa The Effects of Reducing Sedentary Behavior on Cardiovascular Health: A Randomized Controlled Trial in Adults with Metabolic Syndrome julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 8. elokuuta kello 12 (Tyks, T-sairaala, Johan Haartman -sali, Hämeentie 11).

Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteydellä.

Vastaväittäjänä on professori Mikko Tulppo (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Jukka Kemppainen (Turun yliopisto).

Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)