Turun yliopistossa tarkastetussa väitöskirjatutkimuksessa havaittiin, että perfluorattuihin yhdisteisiin kuuluva PFOA ja moderneina syöpälääkkeinä käytetyt imatinibi ja dasatinibi voivat vaikuttaa miehen kivessoluihin ja sitä myötä hedelmällisyyteen.

Miesten lisääntymisterveyden heikkeneminen on globaali huolenaihe, ja uusimmat tutkimukset osoittavat, että sekä ympäristökemikaalit että tietyt lääkeaineet voivat vaikuttaa haitallisesti hedelmällisyyteen. Tiedot niiden lisääntymistoksisuudesta ovat kuitenkin usein puutteellisia, vaikka lääkeaineiden ja kemikaalien testaaminen on EU-lainsäädännöllä säädeltyä.

Väitöskirjatutkija, LL Anna Eggertin väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin erityisesti kohdennettujen syöpälääkkeiden ja perfluorattuihin yhdisteisiin kuuluvan, ympäristölle haitallisen perfluoro-oktaanihapon (PFOA) vaikutuksia kivesten toimintaan jyrsijämalleissa.

– Miehen sukupuolirauhaset ovat alttiita ulkoisille haittavaikutuksille läpi eliniän, mutta etenkin alkion- ja sikiönkehityksen aikana raskaana olevien naisten kautta. Näin ollen PFOA:n vaikutuksia tutkittiin sekä sikiöaikaiseen että aikuiseen rotan kivekseen, selittää Eggert tiedotteessa.

Tutkimuksessa havaittiin, että PFOA heikentää sikiöaikaisten kivesten hormonitoimintaa ja aikuisten kivessolujen elinkelpoisuutta. Altistus voi siten muodostaa riskin miesten hedelmällisyydelle – erityisesti poikasikiöiden tulevalle hedelmällisyydelle.

Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin lisäksi kahden moderneina syöpälääkkeinä käytettyjen tyrosiinikinaasiestäjien, imatinibin ja dasatinibin, vaikutuksia kivessoluihin.

– Syövästä selviäminen on yhä todennäköisempää uusien syöpähoitojen ansiosta, joten syöpälääkkeiden vaikutus potilaiden hedelmällisyyteen halutaan välttää. Imatinibi ja dasatinibi ovat tehokkaita syöpälääkkeitä, eikä niiden ilmoiteta aiheuttavan täydellistä hedelmättömyyttä, kuten esimerkiksi alkyloivat sytostaatit ovat tehneet tuhoamalla kiveksen itusolujen kantasoluja, Eggert selittää.

Väitöskirjatutkimus osoitti, että imatinibi aiheutti itusolujen solukuolemaa aikuisessa rotan kiveksessä lääkehoidossa käytettävillä annoksilla. Vastaavaa vaikutusta ei ollut dasatinibillä.

Sekä imatinibi että dasatinibi häiritsivät uroshiiren itusolujen elinikäisestä siittiöntuotannosta vastaavien kantasoluryhmittymien kasvua in vitro -olosuhteissa eli soluviljelyolosuhteissa, mutta vain imatinibi myös kudosnäytteissä. Väitöskirjatutkimus osoitti, että imatinibin haitallinen vaikutus erilaistuvissa itusoluissa johtuu SCF-kantasolukasvutekijän ja c-KIT-tyrosiinikinaasireseptorin signaloinnin estosta sekä c-KIT-reseptorin ilmentymisen vähentymisestä.

Tutkimuksen tulokset tarjoavat tärkeää tietoa lääkekehitykseen, ympäristölainsäädäntöön ja miesten hedelmällisyyden suojeluun liittyen sekä korostavat lisääntymistoksikologisen tutkimuksen merkitystä ja tarvetta kehittää vaihtoehtoisia, eläinten kärsimystä vähentäviä tutkimusmenetelmiä.

– Lisääntymistoksikologiset menetelmät vaativat jatkuvaa kehittämistä, ja tutkimuksissa tavoitellaan siirtymistä perinteisistä eläinkokeista solu- ja kudosviljelymalleilla testaamiseen, kertoo Eggert.

Eggert esittää väitöskirjansa The effects of pharmaceuticals and environmental toxicants on testicular development and function – in vitro and ex vivo study julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 15. elokuuta kello 12 (Turun yliopisto, Medisiina D, Alhopuro-auditorio, Kiinamyllynkatu 10).

Vastaväittäjänä on professori Tiina Santonen (Työterveyslaitos) ja kustoksena professori Jorma Toppari (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on fysiologia.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)