Oletko kuullut metsäkylvyistä? Ilmiö ei suinkaan merkitse, että istut kylpyammeessa kuusen juurella. Kyse on metsän kokemuksesta – siitä, että astut tietoisesti luontoon ja annat sen vaikuttaa sinuun kaikilla aisteillasi. Suomeksi voisi sanoa, että kyse on niinkin simppelistä jutusta kuin metsässä oleskelusta – tavalla tai toisella.

Metsän vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin on tutkittu yhä laajemmin. Tuloksia voisi kutsua mykistäviksi.

Metsä tuntuu olevan lääke juuri niihin vaikeuksiimme, jotka ovat mediassa päivittäin tapetilla: ahdistukseen, masennukseen ja keskittymiskyvyn puutteeseen.

Tutkija Miia Heikkilän lista on pitkä: metsässä oleskelu voi laskea stressihormoni kortisolin tasoja, alentaa verenpainetta, parantaa tarkkaavaisuutta ja rauhoittaa sykettä. Jo viiden minuutin oleskelu luonnossa voi käynnistää kehon palautumisprosessin. Vastaavasti 20 minuutin metsäretki kerran viikossa on tutkimusten mukaan hyvä perusta mielen ja kehon hyvinvoinnille.

Metsän elvyttävästä vaikutuksesta väitöskirjaansa tekevä turkulainen Heikkilä tietää mistä puhuu. Kovista faktoista huolimatta Heikkilä muistuttaa, että tärkeintä ei kuitenkaan ole minuuttien mittaaminen, vaan se, miten metsä koetaan ja miten siihen suhtaudutaan.

– Jos metsään menee suorittamaan hyvinvointia, se voi jopa kääntyä itseään vastaan. Kannattaa ennemmin pysähtyä, kuunnella, katsella ja vain olla, Heikkilä sanoo.

Metsä vaikuttaa meihin kokonaisvaltaisesti: hiljaisuus, lintujen laulu, tuulen humina, metsän tuoksut ja maisema luovat kokonaisuutena aistimaailman, johon voi uppoutua.

Metsässä ei tarvitse tehdä mitään erityistä. Marjastus, istuskelu, kävely tai vaikka eväiden syöminen käyvät kaikki – tärkeintä on, että olo on luonteva ja omaa kehoa kuunnellaan.

– Läsnäolo ja aistimukset ovat tärkeässä roolissa. Jos vain painaa menemään kuulokkeet korvilla, voi jäädä moni kokemus huomaamatta. Joskus kannattaa vain pysähtyä, Heikkilä sanoo.

Suomessa metsät ovat osa kulttuuria: mökit, jokaisenoikeudet ja lähiluonto tekevät metsästä helposti lähestyttävän. Silti metsien hyvinvointivaikutukset voisivat Heikkilän mukaan näkyä nykyistä enemmän myös terveydenhuollossa ja päätöksenteossa.

– Esimerkiksi Iso-Britanniassa ja Japanissa on käytössä niin sanottuja metsäreseptejä, joissa lääkäri voi suositella potilaalle metsään menemistä osana hoitoa, hän kertoo.

Tutkimuksissa on osoitettu, että luontoympäristöt voivat tuottaa yhteiskunnalle merkittäviä säästöjä esimerkiksi kansantautien ennaltaehkäisyssä. Silti metsien arvoa tarkastellaan yhä usein ensisijaisesti talouden ja teollisuuden näkökulmasta.

Heikkilän mukaan myös kaupunkimetsiä tulisi suojella ja vaalia. Pienikin metsikkö voi olla elintärkeä lähiluonto jollekin – erityisesti ihmisille, joilla ei ole mahdollisuutta lähteä pidemmälle. Yhtä elintärkeitä kaupunkimetsät ovat myös siellä elävälle lajistolle ja ympäristön hyvinvoinnille – ei pelkästään meille ihmisille. Esimerkkiä kaupunkimetsiin voisimme ottaa vaikkapa Pariisista, missä pieniä mikrometsiä on alettu hyvinkin päämäärätietoisesti istuttaa pitkin kaupunkia – jopa turistialueille.

Metsäkylpy on noussut esiin myös maailmanlaajuisena trendinä, mutta sen taustalla on vahva tutkimusperusta ja ihmisen ikiaikainen tarve palautua, olla läsnä ja löytää uudelleen yhteys luontoon.

– Jos tämä trendi auttaa ihmisiä löytämään metsän ja itsensä, se on pelkästään hyvä asia, Heikkilä summaa.

Juulia Bernhardt