Vaikka euroalueella on jo varovaisia merkkejä talouden elpymisestä, metsäteollisuuden keskeisillä markkina-alueilla kysyntä pysyy tänä ja ensi vuonna edelleen heikkona Yhdysvaltojen asettaminen tullien, vahvistuvan euron, metsäteollisuustuotteiden ylitarjonnan ja kuluttajien heikon luottamuksen vuoksi. Kotimaan hakkuumäärät ja puun tuonti pysyvät vuonna 2026 kuluvan vuoden tasolla. Kantohintojen ennakoidaan alenevan korkeiden puuvarastojen ja tuotannonrajoitusten vuoksi, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) Metsäsektorin suhdannekatsauksesta.

Vuoden alkupuoliskolla Suomen sahatavaran tuotanto ja vienti kasvoivat nopeasti. Myös sahatavaran vientihinta kohosi. Vuoden edetessä talouden rakentamisen ennusteita on Euroopassa laskettu. Tänä vuonna rakentamisen ei ennusteta kasvavan Länsi-Euroopassa käytännössä lainkaan. Kasvun odotetaan käynnistyvän hitaasti vuonna 2026. Yhdysvaltojen tullipolitiikka vaikuttaa Suomen sahatavaran tuotantoon, vientiin ja euromääräiseen vientihintaan välillisesti. Sahatavaran tuotannon ennustetaan kasvavan vuonna 2025 kolme prosenttia ja viennin seitsemän prosenttia. Keskimääräisen vientihinnan odotetaan nousevan seitsemän prosenttia. Vuonna 2026 sahatavaran tuotannon ja viennin ennustetaan kasvavan hieman kuluvasta vuodesta ja vientihinnan nousevan kaksi prosenttia.

Rakentamisen vaisuus Euroopassa heijastuu havuvanerin kysyntään ja hintatasoon. Koivuvanerin kysyntään Euroopan rakentamismäärät vaikuttavat havuvaneria vähemmän, ja koivuvanerin hintataso on säilynyt korkealla. Vuonna 2025 vanerin tuotannon ennustetaan laskevan viisi prosenttia, viennin kolme prosenttia sekä keskimääräisen vientihinnan prosentin vuoteen 2024 verrattuna. Tuotanto- ja vientimäärien laskuun heijastuvat alkuvuoden pitkiksi venyneet lakot UPM:n vaneritehtailla. Vuoden 2026 vanerin tuotanto- ja vientimäärät riippuvat merkittävästi rakentamisen kehityksestä Euroopassa. Vanerin tuotannon ja viennin ennustetaan kasvavan ensi vuonna neljä prosenttia kuluvasta vuodesta ja keskimääräisen vientihinnan nousevan prosentin.

Kartongin markkinatilanteeseen ei ennakoida helpotusta vielä ensi vuoden aikana, kun markkinoilla on kartongista ylitarjontaa ja kysyntä pysyy heikkona. Tuontitullit heikentävät eurooppalaisten tuotteiden kilpailukykyä Yhdysvalloissa ja vaikuttavat Suomen kartonkivientiin. Tullit muuttavat kauppavirtoja myös maailmanlaajuisesti, sillä erityisesti Aasiasta suuntautuu tullien seurauksena aiempaa enemmän kartongin tuontia Eurooppaan. Kartongin tuotanto ja vienti Suomessa kasvavat sekä tänä että ensi vuonna pari prosenttia Stora Enson Oulun investoinnin lisätessä taivekartongin tuotantokapasiteettia. Heikon markkinatilanteen vuoksi kartongin vientihinnat alenevat neljä prosenttia sekä tänä että ensi vuonna.

Paperin tuotanto Suomessa supistuu markkinoiden trendinomaisesti heikkenevän kysynnän seurauksena. Tänä vuonna tuotanto ja vienti supistuvat kolme prosenttia. Ensi vuonna tuotanto supistuu vielä enemmän paperin tuotantokapasiteetin leikkausten vuoksi. Markkinatilanne on edelleen kiristymässä, kun Aasiasta ja Etelä-Amerikasta ohjautunee tulevaisuudessa aiempaa enemmän paperia Eurooppaan markkinoille. Paperin keskimääräinen vientihinta alenee sekä tänä että ensi vuonna kolmisen prosenttia kysynnän ja tarjonnan epätasapainon vuoksi.

Vaisu kysyntä vientimarkkinoilla heijastuu myös suomalaisen sellun kysyntään ja vientiin. Vaikka tuotantoa rajoitetaan useilla tehtailla, sellun tuotanto- ja vientimäärät ovat tänä vuonna viime vuotta suurempia heikon vertailutason vuoksi. Ensi vuonna sekä sellun että massan tuotanto alenevat hieman paperintuotannon vähentyessä Suomessa, mutta sellun vienti kasvaa aavistuksen kysynnän hieman elpyessä. Suomen keskimääräinen vientihinta alenee sekä tänä että ensi vuonna 3–4 prosenttia.

Raakapuumarkkinoilla kantohinnat ovat kesän jälkeen laskeneet, puukauppamäärät vähentyneet selvästi ja teollisuuden puuvarastot kasvaneet. Teollisuuspuiden hakkuiden ennustetaan tänä vuonna kasvavan prosentin viime vuodesta 62,6 miljoonaan kuutiometriin. Tukkipuun hakkuut kasvavat 28,8 miljoonaan, kun puutuoteteollisuuden tuotanto oli vielä vuoden alkupuoliskolla korkealla tasolla. Kuitupuun hakkuut kasvavat 33,8 miljoonaan kuutiometriin. Havutukkien vuosikeskiarvona lasketut kantohinnat nousevat kuluvana vuonna 3–5 prosenttia, koivutukin prosentin ja kuitupuiden 4–5 prosenttia. Raakapuun tuonnin ennustetaan säilyvän viime vuoden tasollaan viidessä miljoonassa kuutiometrissä.

Vuonna 2026 teollisuuspuun hakkuut säilyvät kuluvan vuoden tasolla puuvarastojen muutosten vuoksi, vaikka sekä puutuote- että kartonkiteollisuuden tuotannot hieman kasvavat. Mäntytukin kantohinta laskee ensi vuonna pari prosenttia. Kuusitukin kantohinta jää lähes kuluvan vuoden tasolle, kun sahatavaran tuotanto kasvaa hieman. Kuitupuiden kantohinnat laskevat 3–4 prosenttia, kun kartongin tuotannon kasvu ei riitä korvaamaan sellun ja etenkin paperintuotannon vähenemistä ja lopputuotteiden hinnat laskevat. Pääasiassa kuitupuista ja hakkeesta koostuvan raakapuun tuonti jatkuu viidessä miljoonassa kuutiometrissä.

Vuosikeskiarvona lasketut kantohinnat nousevat tänä vuonna ja hakkumäärät kasvavat prosentin edellisvuodesta, minkä myötä yksityismetsien kantorahatulot nousevat ennätystasolle 3,1 miljardiin euroon. Se on keskimäärin 227 euroa hehtaarilta. Vuonna 2026 hakkuumäärien ennustetaan pysyvän lähes kuluvan vuoden tasolla, mutta kantohintojen laskun myötä kantorahatulokertymä putoaa noin kolmeen miljardiin euroon (222 euroa hehtaarilta). Yksityismetsätalouden liiketulos kasvaa vuonna 2025, mutta kantohintojen laskun sekä kasvavien kustannusten takia supistuu vuonna 2026.

Metsähakkeen käytön ennakoidaan vähenevän lämpö- ja voimalaitoksissa noin viidellä prosentilla kymmeneen miljoonaan kuutiometriin. Vuonna 2026 metsähakkeen käyttö laskee edelleen noin 9,8 miljoonaan kuutiometriin vaihtoehtoisten energiantuotantomuotojen yleistyessä. Viime vuosina jyrkästi nousseen laitoshinnan odotetaan myös kääntyvän ensi vuonna laskuun. Vuosina 2025 ja 2026 pellettituotannon ei Suomessa odoteta merkittävästi kasvavan, koska lämmöntuotannon sähköistyminen vähentää niiden kysyntää.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)