Vasemmistoliiton europarlamentaarikot tekivät EU:n kulttuuripääkaupungissa Oulussa 12. kesäkuuta pidetyssä kesäkokouksessa avauksen taiteilijoiden perustulokokeilusta Suomessa. Mepit ehdottavat, että Suomen seuraavaan hallitusohjelmaan kirjataan kaksi vuotta kestävä taiteilijoiden ja kulttuurialan ammattilaisten perustulokokeilu, jolla parannetaan näillä aloilla työskentelevien työmarkkina-asemaa, ehkäistään sosiaaliturvassa väliinputoamista sekä tuetaan pitkäjänteisen työskentelyn perusedellytyksiä.

Ehdotetussa kokeilussa tulee ottaa mallia Irlannista, joka tarjoaa lupaavan eurooppalaisen esimerkin. Maassa järjestettiin vuosina 2022–2025 taiteilijoiden ja kulttuurialan ammattilaisten perustulokokeilu. Meppien mukaan hakijoista valitulle 2000:lle henkilölle maksettiin 1300 euroa kuukaudessa ilman erillisiä ehtoja, jonka päälle oli mahdollista ansaita tuloja esimerkiksi omalla taiteellisella työllä. Kokeilu päätettiin lopulta vakinaistaa riippumattomassa arvioinnissa havaittujen myönteisten tulosten johdosta: jokainen investoitu euro tuotti yhteiskunnalle takaisin 1,39 euroa, sosiaaliturvakustannukset laskivat, kokeiluun osallistuneiden hyvinvointi ja mielenterveys paranivat, jonka lisäksi taidetta ja kulttuuria tuotettiin arviolta 22 prosenttia enemmän.

– Taiteilijat ja kulttuurialan ammattilaiset ovat jo pitkään olleet työelämän murrosten edelläkävijöitä. Pätkätyöt, vaihtelevat tulonlähteet sekä työttömyysjaksojen yhdistäminen työskentelyyn ovat erityisesti taide- ja kulttuurialojen todellisuutta. Tämä täytyy huomioida paremmin niin sosiaaliturvassa kuin työn muotojen tunnistamisessa. Taiteilijoiden perustulolla ei korvata palkkaa, vaan turvataan vähimmäistoimeentulo, jonka päälle omaa taiteellista työtä on helpompaa rakentaa, sanoo Li Andersson tiedotteessa.

Vasemmistoliiton mepit korostavat, että taide- ja kulttuurialan ammattilaisten on tärkeintä saada pitkäjänteiset taiteelliset prosessit mahdollistava työrauha ilman byrokraattista paperisotaa tai pienten tulonlähteiden yhdistelyä, jotka ovat kaikki pois taiteellisesta työskentelystä. Tästä hyötyvät lopulta niin tekijät itse kuin yhteiskunta.

– Irlannin kokeilu maksoi 72 miljoonaa, mutta kasvaneiden verotuottojen, hyvinvoinnin parantumisen ja sosiaaliturvakustannusten laskemisen myötä Alma Economicsin arviossa se tuotti valtiolle takaisin noin 80 miljoonaa euroa. Lisäksi taiteilijoiden omasta taiteellisesta työstä saamat tulot kasvoivat keskimäärin 500 euroa kuukaudessa. Jälleen kerran saamme vahvistuksen sille, että kulttuurin tukeminen on kannattavaa niin valtiontalouden, taiteilijoiden itsensä kuin kulttuurin elinvoimaisuuden kannalta, sanoo Jussi Saramo.

– Taiteilijat eivät tietenkään ole ainoita jotka hyötyisivät perustulosta – kysymys on ennen kaikkea siitä, miten sosiaaliturva pysyy perässä muuttuvassa maailmassa. Kysymys on myös siitä, mille annamme yhteiskunnassa arvoa ja mitä haluamme pystyä yhdessä luomaan. Keskellä monenlaisia maailman myrskyjä on selvää, että hyvinvointia ja yhteenkuuluvuutta vahvistetaan Suomessa myös kulttuurin toimintaedellyksiä tukemalla, Merja Kyllönen korostaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)