Turun raitiotien arkeologisten koekaivausten tutkimusraportit on julkaistu. Toteutussuunnitteluvaiheen koekaivauksissa tarkennettiin tietämystä raitiotien reitin historiallisista kerrostumista. Lisäksi historiallisen Turun läpi kulkeville kaduille tehtiin arkeologinen vyöhykeanalyysi. Tulosten avulla arvioidaan raitiotien rakentamisen aikaisten arkeologisten tutkimusten laajuutta ja kustannuksia. Tutkimuksissa vahvistui aiempi käsitys siitä, etteivät historialliset kerrostumat ole este raitiotien rakentamiselle.

Arkeologisia koekaivauksia tehtiin Aninkaistenkadulla, Uudenmaankadulla ja Hämeenkadulla.

– Arkeologiset koekaivaukset onnistuivat erittäin hyvin. Niiden perusteella meillä on nyt parempi käsitys siitä, millä laajuudella arkeologisia kaivauksia tehtäisiin raitiotien mahdollisen rakentamisen aikana, sanoo Turun Raitiotie Oy:n ympäristö- ja vastuullisuuspäällikkö Minna Tontti tiedotteessa.

Turun raitiotien suunniteltu reitti on kaikkiaan 12 kilometrin pituinen. Reitistä muinaisjäännösaluetta historiallisen Turun alueella on Eerikinkadulla, Aninkaistenkadulla, Uudenmaankadulla ja Hämeenkadulla. Tämä osuus kattaa raitiotien reitistä reilun kilometrin.

Rakentamisen aikana arkeologisia kaivauksia tehtäisiin etenkin Uudenmaankadulla ja Hämeenkadulla. Tietyissä kohdin raitiotielinjausta, kuten osassa Eerikinkatua, riittäisi kaivausten sijaan arkeologinen valvonta. Arkeologisella valvonnalla tarkoitetaan arkeologin tekemää seurantaa alueella, joissa esimerkiksi arkeologisen kulttuuriperinnön tiedetään tuhoutuneen aiemmin.

Arkeologiset koekaivaukset teki Turun Raitiotieallianssin toimeksiannosta Muuritutkimus Oy, ja koekaivausten päätoteuttajana toimi Turun Raitiotieallianssin osapuolista NRC Group Finland Oy. Koekaivausten paikat määriteltiin Turun kaupunginmuseon kanssa, ja tutkimusluvan myönsi Museovirasto.

Koekaivauksissa kerätyn tiedon ja muun arkeologisen aineiston perusteella Muuritutkimus Oy teki lisäksi vyöhykeanalyysin, jossa muinaisjäännösalueella sijaitsevat kadut jaettiin kuuteen eri ajalliseen ja kolmiulotteiseen vyöhykkeeseen arkeologisten kerrosten syvyyden, iän, laajuuden ja säilyneisyyden mukaan. Vastaavanlaista arkeologista vyöhykeanalyysiä ei ole Turussa aiemmin tehty.

– Vyöhykeanalyysin avulla voimme valita painopisteet raitiotien rakentamisen aikaisille arkeologisille kaivauksille. Voimme esimerkiksi arvioida, minkälaisia löytöjä eri alueilta odotamme saavan museokokoelmiin ja miten näitä löytöjä konservoidaan, sanoo Kari Uotila Muuritutkimus Oy:ltä.

Analyysi osoitti, että raitiotielinjalla sijaitsevat katualueet ja jalkakäytävät ovat säilyttäneet arkeologiset kerrokset hyvin vaihtelevasti. Koko reittiosuudelle Eerikinkadulta Hämeenkadulle on sijoitettu maanalaista kunnallistekniikkaa 1800- ja 1900-lukujen taitteesta asti lähtien. Joissain kohdissa voidaan olettaa vanhojen putkikaivantojen tuhonneen arkeologisia kerroksia kuten todettiin käyneen Aninkaistenkadun ja osittain Uudenmaankadun koekaivauksessa.

Historialliset kerrostumat ja niiden asianmukainen arkeologinen tutkiminen ovat osa kaikkia Turun keskustaa uudistavissa kaupunkikehityshankkeita.

– Tutkimuksissa varmistui, etteivät Turun historialliset kerrostumat ole este raitiotien rakentamiselle. Tarkoituksemme on rakentaa Turun kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön sopiva ja käyttäjiään hyvin palveleva raitiotie, Tontti sanoo.

Koekaivausten ja vyöhykeanalyysin tavoite oli kerätä tietoa raitiotien teknisen suunnittelun tueksi sekä rakentamisen aikaisten kaivausten laajuuden määrittämiseksi ja kustannusten laskemiseksi. Turun Raitiotieallianssi jatkaa keskusteluja Turun kaupunginmuseon ja Museoviraston kanssa raitiotien toteuttamiseen liittyvistä vaatimuksista.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)