Palkansaajien nimellinen ansiotaso nousi 2,8 prosenttia heinä–syyskuussa
Kokoaikaisten palkansaajien säännöllisen työajan nimellisansioiden kasvua kuvaava ansiotasoindeksi nousi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan heinä–syyskuussa 2,8 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Palkansaajien reaalinen ansiotaso nousi samalla ajanjaksolla 2,4 prosenttia, koska ansiotason nousu oli nopeampaa kuin kuluttajahintojen nousu.
Sektoreittain vertailtuna palkansaajien nimellisen ansiotason vuosimuutos oli ennakkotiedon mukaan suurin hyvinvointialuehallinnossa, 3,9 prosenttia heinä–syyskuussa. Hitainta ansiotason nousu oli sektorilla paikallishallinto pl. hyvinvointialuehallinto, 1,3 prosenttia.
Erot eri sektorien ansiokehityksessä johtuivat suurimmaksi osaksi sopimuskorotusten erilaisesta ajoittumisesta. Palkansaajien nimellinen ansiotaso nousi eniten hyvinvointialuehallinnossa heinä–syyskuussa
Ansiotason vuosinousu oli kolmannella neljänneksellä nopeinta hyvinvointialuehallinnon sektorilla, 3,9 prosenttia. Paikallishallinnon (pois lukien hyvinvointialuehallinto) sektorilla ansioiden vuosinousu oli ennakkotietojen mukaan vain 1,3 prosenttia, koska kunta-alan yleiskorotukset ajoittuivat vasta lokakuulle. Muilla sektoreilla ansiotason vuosimuutokset olivat ennakkotietojen mukaan lähellä toisiaan ollen 2,6–3,0 prosenttia.
Ansiotasoindeksissä julkaistavat kuukausiansiotiedot kuvaavat kokoaikaisten palkansaajien säännöllisen työajan nimellisansioiden keskiarvoa, johon on laskettu mukaan tulospalkkiot siten, että ne on jaettu tasan koko kalenterivuodelle.
Kokoaikaisten palkansaajien kuukausiansiot olivat ennakkotietojen mukaan heinä–syyskuussa keskimäärin 4 180 euroa kuukaudessa. Sektoreittain tarkasteltuna ne olivat suurimmat valtionhallinnossa (4 590 e/kk) ja pienimmät kotitalouksia palvelevissa voittoa tavoittelemattomissa yhteisöissä (3 630 e/kk).
Sektorien välisiä palkkaeroja selittävät erilaiset ammattirakenteet. Esimerkiksi valtionhallinnon muita sektoreita suurempiin kuukausiansioihin vaikuttaa se, että valtiolla ammattirakenne on painottunut enemmän suurempipalkkaisiin ammatteihin kuin muilla sektoreilla.
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)