Puolet suomalaisista arvioi varautumisensa vastaavan viranomaisten ja järjestöjen antamaa kansallista 72 tunnin suositusta. Valtaosa myös pitää kotitalouksien varautumista merkittävässä roolissa yhteiskunnan kriisinkestävyyden kannalta. Haastavimmiksi tilanteiksi tunnistetaan laaja vedenjakelun häiriö tai pitkittynyt sähkökatko. Tämä selviää Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) kyselystä.

Kotitalouksien varautumisessa on tapahtunut positiivista kehitystä kahden viime vuoden aikana. Suomalaisista 54 prosenttia arvioi varautuneensa 72 tuntia -varautumissuosituksen mukaisesti. Edellisissä selvityksissä hyvin varautuneita oli 41 prosenttia vuonna 2021 ja 35 prosenttia 2023.

Jopa 82 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että yksilön omatoimisella varautumisella on merkittävä rooli yhteiskunnan häiriötilanteissa.

– On hienoa huomata, että suomalaisten asenne omatoimista varautumista kohtaan on näin myönteinen. Suomessa asiat ovat yleisesti ottaen hyvin, mutta monenlaisia häiriöitä ja tahallistakin häirintää voi tulla koska vain. Yhteiskunnan kriisinkestävyydelle kotitalouksien varautumisella on suuri merkitys, toteaa SPEKin varautumispäällikkö Markus Latva-aho tiedotteessa.

Suurimmalla osalla suomalaisista on kotivarassaan riittävästi ruokaa häiriötilanteita varten. Sen sijaan vain noin puolet pärjäisi ilman vettä tai sähköä omatoimisesti kolme vuorokautta. Pullovettä kolmeksi päiväksi oli vastaajista 35 prosentilla.

– Puhdas juomavesi ja erityisesti kerrostaloissa kaukolämmityksen tarvitsema sähkö ovat perustarpeita, joita ilman monen on hyvin hankala tulla toimeen. Varautumisessa ehkä tärkeintä on, että jokaisessa kodissa olisi vähintään viisi litraa pullovettä asukasta kohti. Etukäteen tulisi myös opetella varautumistaitoja, kuten lämpimänä pysymistä kylmenevässä asunnossa, Latva-aho sanoo.

Parhaiten varautuneita ovat yli 65-vuotiaat, joista yli kaksi kolmannesta toimii suosituksen mukaisesti. Hyvään varautumiseen motivoi ajatus siitä, että varautuminen kuuluu jokaisen omalle vastuulle. Varautumisen koettiin kuuluvan omaan elämäntapaan asuinpaikasta riippumatta.

Keskimäärin muita huonommin varautuneita ovat nuoret, pienituloiset ja kaupunkilaiset. Yleisimmät syyt puutteelliselle varautumiselle ovat välinpitämättömyys, luottamus siihen, että kaikki ympärillä toimii sekä taloudelliset haasteet. Vajaa kolmannes (28 %) suomalaisista kokee varautumisen liian kalliiksi.

– Myönteistä on, että neljä viidestä vastaajasta kertoi nähneensä varautumisohjeita. Tieto ei kuitenkaan ole kaikkien kohdalla muuttunut toiminnaksi, joten herättelyä aiheeseen tarvitaan edelleen, Latva-aho toteaa.

SPEK toteutti yhdeksännen kyselyn kotitalouksien omaehtoisesta varautumisesta keväällä. Tuhannelta 18–79-vuotiaalta asukkaalta Suomessa kysyttiin internetpaneelissa heidän arvioitaan varautumisesta, resursseista, häiriötilanteissa pärjäämisestä, kansalaistaidoista ja omasta roolistaan häiriötilanteen sattuessa. Huoltovarmuuskeskus rahoitti selvityksen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)