Kiinteistöliiton syksyn Korjausrakentamisbarometrin perusteella taloyhtiöiden korjausrakentaminen supistuu edelleen lievästi kuluvana vuonna. Uusia korjaushankkeita suunnittelee useampi kuin viime vuonna, mikä ennakoinee urakointienkin kasvua ensi vuodesta lähtien.

Vastaushetkellä syys–lokakuussa 32 prosentilla taloyhtiöitä oli korjaushanke menossa tai hanke oli juuri päättynyt. Menossa olevia hankkeita on hieman viime vuotta vähemmän, mutta hankesuunnittelu- ja suunnitteluvaiheessa olevien taloyhtiöiden määrä on kasvanut. Taloyhtiöt ovat barometrin mukaan saaneet tarjouksia edelleen verrattain hyvin. Tilanne kuitenkin vaihtelee hankkeesta ja paikkakunnasta toiseen.

Barometrin tulosten perusteella taloyhtiöiden korjausrakentamisen määrä jäänee jälkeen tänä vuonna edellisvuosista. Näkymät eivät kuitenkaan enää heikentyneet kevääseen verrattuna. Barometrissa laskettava vastausvuoden Ilmapuntarin saldolukema oli edelleen miinusmerkkinen, mutta miinus oli kevään lukemaa pienempi. Pääkaupunkiseudulla ja Pohjois-Suomessa saldoluvut olivat parhaat. Koko Suomessa aiempaa suuremmasta korjaamisen määrästä raportoi 26 prosenttia vastaajista, kun taas pienemmästä korjausrakentamisen määrästä kertoi 30 prosenttia vastaajista.

Vastaajista 26 prosenttia odottaa ensi vuodelle kasvavaa korjaamista, kun supistumista odottavia oli 27 prosenttia. Saldolukema on näin ollen -1. Lukema on samalla tasolla kuin syksyllä 2024. Ensi vuoden saldoluvut ovat korkeimmat pääkaupunkiseudulla ja Pohjois-Suomessa.

– Korjausrakentamisessa on päättymässä kolmas peräkkäinen miinusmerkkinen vuosi, ja tämänhetkinen näkymä on nollakasvu vuodelle 2026. Kevättalvella yhtiökokousten aikaan nähtäneen, mihin suuntaan vuoden 2026 korjausrakentaminen lopullisesti kallistuu. Markkinoilla on palveluiden tarjontaa onneksi saatavilla. Toisaalta korjaustarpeita on jäänyt odottamaan toteutustaan viime vuosien hiljaisemman jakson aikana”, tulkitsee tuloksia Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero tiedotteessa.

Kerrostaloissa hankkeiden kärjessä ovat tänä vuonna vesi- ja viemärijärjestelmät, joita ilmoitti korjaavansa noin kymmenen prosenttia kaikista vastaajista. Seuraavaksi yleisimpiä hankkeita olivat julkisivujen ja vesikaton hankkeet. Myös lämmitysjärjestelmän hankkeita on paljon. Sen sijaan sähköautojen lataushankkeiden osuus laski kerrostaloissa alle viiteen prosenttiin vastanneista.

– 1970-luvulla rakennetun suuren kiinteistökannan tullessa putkiremontti-ikään on luonnollista, että vesi- ja viemärijärjestelmäkorjausten määrä kasvaa. Oletettavaa on, että putkistosaneeraukset tulevat pysymään kerrostalokannan TOP 3-yleisimpien korjausten joukossa seuraavan kymmenen vuoden ajan. Viemärisaneerauksissa käytettävät menetelmät jakautuvat tällä hetkellä melko tarkasti tasan viemäreiden uusimisen ja sisäpuoleisen saneerauksen välillä, arvioi tuloksia Kiinteistöliiton rakennustekninen asiantuntija Anssi Väätäinen.

Rivi- ja erillistaloissa piharakenteet ja salaojat, ulkovaipan hankkeet sekä putkistot olivat yleisempien hankkeiden listalla. Näitä korjauksia ilmoitti seitsemästä yhdeksään prosenttia kaikista vastaajista. Sähköauton latausjärjestelmien hankkeita ilmoitti runsaat viisi prosenttia vastaajista.

Sähköautojen latauspisteet ovat alkaneella viisivuotiskaudella yhä yleisin kerrostaloyhtiön ylläpito- tai korjaushanke, noin 28 prosentin osuudella kaikista vastaajista. Seuraavaksi yleisimpiä hankkeita ovat lukitusjärjestelmien, vesikaton, putkistojen sekä julkisivujen korjaushankkeet. Näiden osuudet ovat 17–18 prosenttia vastaajista.

Rivi- ja erillistaloyhtiöissäkin sähköautojen latauspaikat ovat edelleen kärjessä 29 prosentin osuudella kaikista vastaajista. Ikkunoiden ja ulko-ovien sekä putkistojen, vesikaton sekä piharakenteiden ja salaojien hankkeita ilmoitti kutakin noin viidennes vastaajista.

Taloyhtiöiden korjauslainojen saaminen näyttää barometrin tulosten perusteella pysyneen ennallaan. Enintään yhden lainatarjouksen saaneiden osuus oli edelleen 35 prosenttia. Kokonaan ilman hankerahoitusta ovat jääneet vain erittäin harvat taloyhtiöt, tässä kyselyssä alle kaksi prosenttia vastanneista.

Lainaehtojen kehitysodotukset jatkoivat heikentymistään. Nyt 34 prosenttia vastaajista odottaa heikentyviä lainaehtoja, parantuvia enää yhdeksän prosenttia vastaajista (saldoluku nyt -25 vs. -7 / Kevät 2025 ja +4 / Syksy 2024).

Korjausrakentamisbarometrissa kerätään kahden vuoden välein tietoja myös putkistokorjausten kokonaiskustannuksista kahden viimeisen vuoden aikana toteutetuissa urakoissa. Perinteisen tavan viemärikorjausten kokonaiskustannusten mediaani oli tässä barometrissa koko Suomessa hieman alle tuhat euroa huoneistoneliötä, kun kaksi vuotta sitten lukema oli 900 euroa. Pääkaupunkiseudulla kokonaiskustannukset olivat mediaaniltaan 1100 euroa neliöltä, kun kaksi vuotta sitten oltiin noin 990 eurossa. Pk-seudun ulkopuolella viemärikorjausten mediaanilukema oli nyt noin 890 euroa neliöltä, kun vuonna 2023 oltiin lukemassa 785 euroa.

Sisäpuolisten viemärikorjausten mediaanikustannus nousi nyt koko Suomea koskien 240 euroon, kun vuonna 2023 lukema oli 174 euroa. Pelkkien käyttövesiputkien kokonaiskustannusten mediaani oli nyt 208 euroa, kun kaksi vuotta sitten lukema oli 177 euroa.

– Kokonaiskustannusten nousu oli nyt kahden vuoden takaista aineistoa ripeämpää, mikä saattaa heijastella viiveellä rakennuskustannusten voimakasta nousua Venäjän hyökkäyssodan käynnistymisen jälkeen. Toisaalta korjausrakentamisen viime vuosien väheneminen on voinut tuoda saamiimme havaintoihin nyt suhteellisesti aiempaa enemmän laajoja hankekokonaisuuksia, arvioi Kero.

Suomen Kiinteistöliiton ja Suomen Kiinteistölehden Korjausrakentamisbarometrissa on vuodesta 2009 selvitetty asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen ja hyvän kiinteistönpitotavan toteutumista. Syksyllä Korjausrakentamisbarometri tavoitti 4 074 vastaajaa.

Vastaajista 3 838 oli asunto-osakeyhtiöiden hallituksien edustajia, 236 isännöitsijää tai muita taloyhtiöiden edustajia. Kysely toteutettiin nettikyselynä 24.9.–14.10. Kyselyssä raportoidut niin sanotut saldoluvut saadaan vähentämällä supistuvaa kehitystä ennakoivien osuus kasvavaa kehitystä ennakoivien osuudesta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)