Varsinaissuomalaisten elintavat ovat hälyttävän huonot muuhun maahan verrattuna. Tämä käy ilmi viimeaikaisista kansallisista selvityksistä. Elintapasairaudet kuormittavat terveydenhuoltoa ja niiden ehkäisyyn tarvitaan entistä voimakkaampia toimia. Varsinais-Suomen hyvinvointialueen uusi hyvinvointisuunnitelma tarjoaa konkreettisia toimenpiteitä toteutettavaksi yhdessä kuntien ja järjestöjen kanssa.

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) uusi hyvinvointisuunnitelma vuosille 2026–29 on valmistunut. Suunnitelma sisältää tavoitteet ja toimenpiteet alueen väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sekä sosiaalisten ongelmien vähentämiseksi tulevina vuosina. Hyvinvointisuunnitelma on laadittu laajassa yhteistyössä Varsinais-Suomen kuntien, järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa.

Noin 60 prosenttia sairastumisista johtuu elintavoista. Väestön terveyden lisäämiseksi ja terveydenhuollon hoitotaakan keventämiseksi kehitys pitää saada käännettyä parempaan suuntaan. 

– Tilanne on sanalla sanoen heikko. Varsinais-Suomeen tarvittaisiin oma Pohjois-Karjala-projekti, jossa tilannetta lähdetään määrätietoisesti muuttamaan sairauksien hoidosta niiden ennaltaehkäisyyn, sanoo johtava asiantuntija Karoliina Luukkainen Varhan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksiköstä tiedotteessa.

Elintavoilla on yhteyksiä myös moniin muihin ongelmiin kuten mielenterveysongelmiin.

– Valitettavasti me näemme, että terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin osalta monet tilastot menevät huonompaan suuntaan. Sairastavuus, mielenterveyden ongelmat, sosiaaliset ongelmat ja lähisuhdeväkivalta lisääntyy. Kun ongelmat läpileikkaavat kaikkia ikäryhmiä ja yhteiskunnan tasoja, niiden ratkaisemiseen tarvitaan yhteistyötä yli organisaatiorajojen, Luukkainen jatkaa.

Hyvinvointisuunnitelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä kuntien ja järjestöjen kanssa

Kunnat ja järjestöt ovat keskeisiä hyvinvoinnin ja terveyden edistäjiä hyvinvointialueen rinnalla. Esimerkiksi kaupunkien tehtävänä on tarjota puitteet turvalliseen ja viihtyisään toimintaympäristöön, joka tukee asukkaiden aktiivisuutta, yhteisöllisyyttä ja oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä.

Raision kaupungin hyvinvointikoordinaattori Heidi Suominen nostaa tärkeäksi yhteistyön muodoksi yhteiset väestökyselyt ja yhteisen väestöviestinnän. Kunnissa myös pilotoidaan käytännön tasolla erilaisia kehityshankkeita, jotka tähtäävät uusiin, eri ikäisiä asukkaita huomioiviin toimintamalleihin.

– Kaupunkilaisten osallisuuden ja osallistamisen vahvistaminen on tärkeää. Kuullaan ja aidosti kuunnellaan tarpeita ja kehitetään yhdessä asioita tilanteen edistämiseksi, hän sanoo.

Puheenjohtaja Veera Hälli Varsinais-Suomen 113 sote-järjestöjen neuvottelukunnasta iloitsee siitä, että hyvinvointisuunnitelman yhtenä tavoitteena on saada järjestöjen toiminta saumattomaksi osaksi hoitopolkuja ja palveluketjuja.

– Hyvinvointisuunnitelmassa otetaan kolmannella sektorilla toimivien ammattilaisten osaaminen ja potentiaali entistä paremmin huomioon osana ennaltaehkäisevien palvelujen järjestämistä sekä korjaavien toimien tukena, hän sanoo.

Syksyllä otettiin käyttöön uusi hyvinvointiopastaja. Kyseessä on verkkosivusto, josta varsinaissuomalainen löytää helposti alueen hyvinvointia edistävät palvelut. Hyvinvointiopastajasta löytyy niin järjestöjen, seurakuntien, kuntien kuin Varhankin palveluita.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)