Tekoälyviikko 17.–21. marraskuuta tuo Turkuun monipuolisia tekoälyyn keskittyviä tapahtumia. Maanantaina 17. marraskuuta Turku isännöi merkittävää kansainvälistä AI Summit -tekoälyhuippukokousta. Tapahtuman rinnalla järjestetään myös AI TURUUS VAI -oheistapahtuma, jossa esitellään lukuisia konkreettisia esimerkkejä tekoälyn hyödyntämisestä ja ratkaisuista.

Turku on ollut jo Suomen pääkaupunki, ruokapääkaupunki ja joulukaupunki, ja nyt se tavoittelee myös Suomen tekoälypääkaupungin asemaa. Matka tekoälypääkaupungiksi toteutetaan yhdessä turkulaisten yritysten, tutkijayhteisöjen ja muiden kaupunkien kanssa. Esimerkiksi marraskuun puolivälissä järjestettävä tekoälyviikko tuo Turkuun peräti noin 1 500 tekoälytoimijaa Suomesta ja ulkomailta.

Logomossa järjestetään 17. marraskuuta tekoäly-yhtiö AMD Silo AI:n toimitusjohtaja Peter Sarlinin johdolla AI Summit -huippukokous, joka kokoaa Logomoon suuren joukon kansainvälisiä tekoälytutkijoita. Huippukokousta järjestävät AI Finland, Foundation PS ja ELLIS Intitute Finland. AI Summit -tapahtuman rinnalla Turun kaupunki järjestää yhdessä Business Turun kanssa AI TURUUS VAI -oheistapahtuman, jossa kuullaan puheenvuoroja ja käytännön esimerkkejä tekoälyn hyödyntämisestä. Oheistapahtumassa on mahdollista myös seurata Logomossa järjestettävää AI Summitia suorana lähetyksenä.

Merkittävät tapahtumat tukevat Turun tavoitetta olla Suomen tekoälypääkaupunki.

– Tekoälytoiminnan kehittäminen on meille vahva tavoite. Tavoite perustuu omaan tekemiseemme sekä muun muassa Turun yliopiston toimintaan tekoälyn kehittämisessä ja hyödyntämisessä. Tekoälypääkaupunki sopii myös Turun 800-vuotisjuhlavuoteen, jonka teemoja ovat ensimmäisyys ja osaamisen kaupunki, kertoo Turun kaupungin tietohallintojohtaja Rami Savila tiedotteessa.

Kahden viime vuoden aikana Turku on luonut edellytykset tekoälyn käyttöönottoon kaupungin omassa organisaatiossa. Tavoitteena on tehostaa työtä ja työhyvinvointia sekä parantaa kaupunkilaisille suunnattuja palveluja ja helpottaa niiden käyttöä.

– Seuraavien vuosien aikana keskitymme johtamisen tukemiseen ottamalla käyttöön muun muassa tekoälypohjaiset päätöksenteon tukityökalut. Tavoitteena on myös hyödyntää niin sanottua hyperautomaatiota, jossa yhdistetään tekoäly ja koneoppiminen perinteisempiin automaatiotyökaluihin, Savila kertoo.

Tekoäly tekee tuloaan vaiheittain kaikille Turun palvelutuotannon osa-alueille.

– Lista käynnissä olevista kokeiluista ja pilottihankkeista on pitkä: kaupungin työntekijöiden henkilökohtaisista tekoälyavustajista nuorille suunnattuun liikunnan harrastebottiin sekä puunkaadon arvioinnista laskujen käsittelyyn. Kaupunkiympäristön teknisessä toiminnassa tekoäly pystyy esimerkiksi jo nyt tunnistamaan liikennevirtoja tai laajan datapohjan perusteella löytämään uusia näkökulmia asuinalueiden kasvuennusteisiin.

Start up -maailmasta Turun kaupungin elinvoimajohtajaksi siirtynyt Vesa Palander haluaa vahvistaa Turun Government Technology -ajattelua ja viedä suunnitelmia käytäntöön mahdollisimman nopeasti. Government Technology tarkoittaa teknologioita, joilla kehitetään ja tehostetaan julkisten sektorin toimintaa.

– Tärkein tavoite on, että johdamme toimintaa tiedolla ja sitä kautta vauhditamme palvelujen tuotantoa ja parannamme niiden laatua. Myös julkisella sektorilla on tärkeä hypätä rohkeasti hyödyntämään tekoälyä – muuten mahdollisuudesta tulee uhka, painottaa Palander.

Palander painottaa myös yhteistyötä muiden kaupunkien ja yritysten kanssa.

– Elinvoima syntyy siitä, että aktivoidaan, mahdollistetaan ja otetaan kehittämiseen mukaan yrityksiä ympäri Suomen ja maailman. Tämä pätee tietenkin myös tekoälykehitykseen.

AI TURUUS VAI -tapahtumassa esitellään useita tuoreita tekoälyinnovaatioita. Yksi tapahtumassa kuultavista innovaatioista on turkulaisen AI2AI Oy kehittämä PALL0-teknologia, jossa tekoälyä hyödynnetään kuntoutuksessa hyvinvoinnin ja ihmisen motivaation tukemiseen. PALL0 on nimensä mukaisesti pallon muotoinen tekoälyohjattu ja puhuva kuntoutusväline, joka mukautuu käyttäjän liikkeisiin ja tunnetiloihin reaaliajassa. Käteen sopiva pallo seuraa muun muassa käyttäjän puristusvoimaa, liikerataa ja -kulmaa sekä reaktioaikaa.

Kohderyhminä ovat muun muassa neurologisen ja kognitiivisen kuntoutuksen ammattilaiset, varhaisen vaiheen dementiapotilaat sekä moniaistista vuorovaikutusta tarvitsevat käyttäjät.

– Tekoäly on ollut mukana PALL0ssa alusta lähtien. Jokainen laite sisältää opittuja malleja, jotka analysoivat käyttäjän toimintaa ja auttavat parantamaan kuntoutuksen laatua ja sitoutumista, kertoo AI2AI Oy:n toimitusjohtaja Henrik Terävä.

Vuonna 2020 perustettu AI2AI valmistautuu parhaillaan uuden tuoteversion tuotantoon ja hakee kasvua laajentamalla pilotointia Pohjoismaissa. Seuraavat investoinnit tähtäävät tekoälyn kustomointiin käyttäjädatan perusteella – tavoitteena entistä henkilökohtaisempi ja vaikuttavampi kuntoutuskokemus.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)