Turun pormestari Piia Elon (sd.) talousarvioesitys vuodelle 2026 ja taloussuunnitelma kaudelle 2026–29 on valmistunut. Elo painottaa kaupungin kasvun hallintaa erityisesti lasten ja nuorten sekä osaamisen näkökulmista.

Talousarvioesityksessä on useita toimia, jotka tukevat lasten ja nuorten hyvinvointia sekä koulutuksellista tasa-arvoa. Muun muassa perusopetuksen ryhmäkokoja pienennetään ja lasten tukea lisätään. Koulujen ja päiväkotien kunnostaminen ja rakentaminen jatkuu.

– Lapsiin ja nuoriin panostaminen on sijoitus tulevaisuuteen – inhimillisiin tarinoihin, jotka alkavat varhaiskasvatuksesta ja jatkuvat läpi koulupolun. Jokainen lapsi ansaitsee tulla nähdyksi ja jokaisella aikuisella pitää olla siihen paremmat mahdollisuudet, sanoo Elo tiedotteessa.

Pormestarin esityksessä lisätään varoja osaavan työvoiman saatavuuden parantamiseksi sekä ammatillisen toisen asteen tuen uudistukseen, samoin kuin työllisyyspalveluiden uudistuksen läpivientiin ja työllistymisen pilotteihin. Tavoitteena on turvata kaupungin elinvoima ja yritysten kasvuedellytykset.

–Turun kilpailukyvyn ytimessä on osaaminen. Siksi jatkamme tiivistä yhteistyötä oppilaitosten, korkeakoulujen ja elinkeinoelämän kanssa. Varmistamme, että koulutus vastaa työelämän tarpeisiin ja että kaikki löytävät paikkansa työmarkkinoilla. Tavoitteena on, että Turku on Suomen paras työllisyyden edistäjä, pormestari Elo sanoo.

Talousarvioesityksessä Turun veroprosenttien esitetään pysyvän ennallaan. Tuloveroprosentiksi esitetään 7,1 prosenttia ja yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi 1,30 prosenttia.

– Tämä on tietoinen valinta, jolla haluamme tukea turkulaisten ostovoimaa vaikeassa suhdannetilanteessa. Kun kaupunkilaisten arki on vakaampi, hyötyy siitä myös paikallinen yritystoiminta ja koko seutukunnan talous, Elo sanoo.

Vuoden 2026 investointimenot ovat 339,5 miljoonaa euroa. Koko taloussuunnitelmakauden menot ovat kaikkiaan 1,2 miljardia. Valtaosa investoinneista on strategisia hankkeita, kuten Turun tiedepuiston alue ja isot liikennehankkeet, kuten Ferry Terminal Turku ja kaupungin osuus satamaratahankkeesta. Toimitilahankkeet muodostuvat pääosin lasten ja nuorten palveluverkosta ja musiikkitalo Fuugasta.

Turun kaupunki rahoittaa kasvua tukevat investointinsa velalla, mikä lisää myös rahoituskuluja. Tarkasti harkituilla ja kauaskantoisilla investoinneilla vahvistetaan pitkäjänteisesti myös kaupungin veropohjaa.

Verotulojen arvioidaan kehittyvän taloussuunnitelmakaudella keskimäärin 4,2 prosenttia vuodessa. Yhteisöverojen osalta verotettavien tulojen arvioidaan kasvavan keskimäärin 4,6 prosenttia vuosina 2026–28.

Kaupungin oman taseen kaikki investointimenot ovat taloussuunnitelmakaudella 2026–29 yhteensä 1 234 miljoonaa euroa. Investointimenoista infran osuus on 654,2 miljoonaa ja toimitilojen osuus 402,4 miljoonaa euroa.

Turku kasvaa voimakkaasti. Tämä heijastuu palvelutuotannon tarpeisiin sekä toimintamenojen kehitykseen. Käynnistyvän taloussuunnitelmakauden 2026–29 ensimmäiset vuodet ovat vahvasti alijäämäisiä.

Talousarviossa esitetään, että valtuustoryhmien puheenjohtajista koostuva toimikunta laatii pitkän aikavälin menojen ja tulojen tarkastelun toimintaympäristön muuttumisen, vos-uudistuksen, investointien, omistuksen ja yleisen taloustilanteen näkökulmista vuoden 2026 aikana.

Turun pormestariohjelmaan on kirjattu puolivälitarkastelu, jossa arvioidaan toimintamenojen kehitys ja talousraami sekä velkakaton yläraja. Puolivälitarkastelun yhteydessä arvioidaan verotulojen, valtionosuuksien ja rahoitustuottojen riittävyys talouden tasapainon saavuttamiseksi taloussuunnitelmakauden aikana.

– Valtuustokautta ohjaavassa pormestariohjelmassa on linjattu, että Turun taloutta hoidetaan vastuullisesti siten, että tulevaisuuden kasvua ja elinvoimaa tuetaan ja palvelut turvataan. Kestävää taloudenpitoa tukee ennaltaehkäiseviin palveluihin ja osaamiseen panostaminen, jotka ovat sijoituksia tulevaisuuteen, Elo kuvaa.

Useat kansalliset uudistukset, kuten oppimisen tuen uudistus ja työllisyyspalvelujen uudistus kuitenkin haastavat Turun taloutta. Valtio on osallistunut uudistusten rahoitukseen, mutta kunnilla on merkittävä rahoitusvastuu ja erityisesti työllisyyden negatiivinen suhdannemuutos on kasvattanut kuntien menoja.

Kaikki Turun pormestariohjelmaan sitoutuneet neuvotteluryhmät ovat hyväksyneet neuvottelutuloksen pormestarin talousarvioesityksestä.

– Neuvottelutulos korostaa sitä, kuinka haastavienkin aikojen keskellä katse on suunnattava rohkeasti tulevaisuuteen. Vetovoimaisessa ja kasvavassa kaupungissa päätöksenteon ytimessä on nykyisten ja tulevien turkulaisten hyvinvointi, sanoo Elo.

Turun kaupungin talousarvio tehdään kaksivaiheisesti. Kansliapäällikkö Tuomas Heikkisen syyskuussa tekemä talousarvioluonnos toimi perustana Elon käymille poliittisille neuvotteluille. Seuraavaksi talousarvioesitys etenee kaupunginhallitukseen maanantaina 10. marraskuuta ja kaupunginvaltuusto käsittelee esitystä maanantaina 17. marraskuuta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)