Aamuset-lehdessä (5.11.) perussuomalaisten aluevaltuustoryhmä esitti väitteen, että Varsinais-Suomen hyvinvointialue tarjoaisi “kalliita erikoissairaanhoidon palveluja” laittomasti maassa oleskeleville. On tärkeää oikaista tämä. Varsinais-Suomessa ei ole kyse laajasta palvelukokonaisuudesta, vaan välttämättömän hoidon turvaamisesta.

Välttämätön hoito ei tarkoita laajaa palveluvalikoimaa ja kalliita palveluita. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että diabeetikolle kirjoitetaan resepti insuliiniin, jotta hän ei päädy ensiapuun kiireelliseen hoitoon. Ennaltaehkäisy on sekä inhimillisesti että taloudellisesti perusteltua. Varhassa ei ole kyse vain erikoissairaanhoidosta, vaan lähtökohtaisesti siitä, ettei välttämättömiä hoitoja jätetä antamatta, sillä ne voivat muuttua kiireellisiksi ja paljon kalliimmiksi palveluiksi.

Lisäksi näyttää siltä, että Perussuomalaisten tavoite rajoittaa paperittomien terveydenhuoltoa merkittävästi ei ole toteutumassa. Hallituksen esitykseen jää maininta siitä, että välttämätön kiireetön hoito annetaan perustuen yksilölliseen lääketieteelliseen tarpeeseen, jos henkilö sitä tarvitsee. Tämä ei ratkaisevasti muuta nykyistä järjestelmää, jossa hoidon tarve arvioidaan muutenkin. Siksi on hyvinvointialueen näkökulmasta perusteltua ottaa jatkovalmistelun lähtökohdaksi nykyinen, toimiva käytäntö, eikä rakentaa uusia byrokraattisia kerroksia, jotka lisäisivät kustannuksia ilman todellista hyötyä.

On myös syytä ottaa huomioon mittasuhteet. Kyse on erittäin pienestä määrästä ihmisiä. Kustannukset ovat marginaalisia verrattuna palveluverkon muutoksiin, henkilöstövajaukseen ja valtion rahoitusmallin rakenteellisiin ongelmiin. Palveluita ei olla keskittämässä tai yksiköitä lakkauttamassa paperittomien hoidon takia.

Hyvinvointialueella on riittämätön rahoitus suhteessa ihmisten palvelutarpeisiin ja rahoitusmalli perustuu valtion budjettiin. Perussuomalaiset ovat hallitusvastuussa ja voisivat halutessaan korjata rahoitusmallin. Kritiikki tulee kohdentaa sinne, missä lainsäädäntö ja rahoituspäätökset tehdään.

Perussuomalaisten valtuustoryhmä esitti myös, että välttämättömän hoidon tarjoaminen “kutsuu” laittomasti maassa olevia Varsinais-Suomeen tai muodostaa terveysperusteisen maahanmuuton oven. Tätä väitettä ei tue kansainvälinen tutkimusnäyttö. Terveyspalveluiden saatavuus ei ole muuttoliikkeen keskeinen vetotekijä, vaan liikkumisen syyt ovat pääosin poliittisia, taloudellisia ja turvallisuuteen liittyviä. Valtion sisäisen turvallisuuden näkökulmasta terveydenhuollon rajoittaminen ei poista näiden ihmisten olemassaoloa, vaan heikentää mahdollisuutta tavoittaa heitä palveluihin ja viranomaiskontaktien piiriin. Pahentuneet sairaudet lisäävät päivystyskuormitusta ja kustannuksia sekä vaikeuttavat viranomaisten työtä, minkä vuoksi välttämättömän hoidon tarjoaminen on kansanterveydellisesti perusteltua.

Terveydenhuollon eettiset periaatteet ja Suomen kansainväliset velvoitteet ohjaavat siihen, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevan ihmisen hoitoa ei tule evätä. Potilas saa hoitonsa lääketieteellisen arvion perusteella, ei poliittisen mielipiteen perusteella. Varhan valtuuston päätös ei heikennä suomalaisten palveluja, vaan se on osa vastuullista, ennakoivaa ja kustannuksia hillitsevää terveyspolitiikkaa.

Niina Alho (sd.), aluehallituksen puheenjohtaja, Varha, Ari Korhonen (sd.), aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja