Suomalaisten huoli valtion velkaantumisesta on kasvanut vuodentakaiseen nähden, ja enemmistö haluaa jatkaa julkisen talouden tasapainottamista myös tällä vaalikaudella. Kansalaisten keinovalinta painottuu aiempaa selvemmin menojen sopeutukseen: veronkiristyksiä kannattaa aiempaa harvempi, selviää EVA:n syksyn 2025 Arvo- ja asennetutkimuksesta.

Selvä enemmistö suomalaisista (63 %) katsoo, että Suomi elää nykyisin liikaa velaksi ja ajautuu sen seurauksena vielä suuriin ongelmiin. Käytännössä yhtä moni (64 %) katsoo, että julkisen talouden tasapainotustoimia pitää jatkaa tämän eduskuntavaalikauden aikana.

Puolet suomalaisista (51 %) on sitä mieltä, että julkista taloutta tulee tasapainottaa lisää leikkaamalla menoja, ja 29 prosenttia torjuu lisäleikkaukset. Veronkiristyksiä tasapainottamisen keinona kannattaa 31 prosenttia, ja 43 prosenttia torjuu veronkiristykset. Veronkiristysten kannatus on laskenut vuodessa seitsemän prosenttiyksikköä.

Etenkin aiempaa useampi demareita äänestävä katsoo, että julkisen talouden tasapainotustoimia on jatkettava tällä vaalikaudella (50 %). Samalla veronkiristysten suosio lisäsopeutuksen keinona on selvästi heikentynyt SDP:n äänestäjien keskuudessa: niitä kannattaa nyt 42 prosenttia, mikä on 13 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Myös menoleikkauksia sopeutuksen keinona kannattavien osuus on demariäänestäjissä liukunut likimain saman verran hyväksyvämpään suuntaan, vaikka hieman suurempi joukko torjuukin menoleikkaukset kuin kannattaa niitä.

– Selkein yksittäinen muutos näkyy SDP:n kannattajissa. Puolueen kannattajien sisäinen painotus näyttää siirtyvän ’verot edellä’ -ratkaisuista kohti monikeinoisempaa sopeutusajattelua", toteaa analyysin kirjoittanut EVA:n toimituspäällikkö Sami Metelinen tiedotteessa.

Samalla kansalaisten usko päättäjien kykyyn pysäyttää velkalaiva horjuu: 62 prosenttia ei usko, että maamme päättäjillä on kykyä saada valtionvelka kuriin ennen kuin vasta ulkopuolisen pakon edessä.

Mitä tahansa leikkauksia kansa ei hyväksy. Vain 34 prosenttia on sitä mieltä, että maamme nopeasti kasvanut valtionvelka on pakko saada pikaisesti kuriin riippumatta siitä, millaisia etujen ja hyvinvoinnin leikkauksia siitä kansalaisille seuraa. Lähes puolet (48 %) torjuu tällaisen avoimen valtakirjan.

– Suomalaiset näyttävät sisäistäneen ajatuksen siitä, että veronkiristykset hidastaisivat taloutta ja haittaisivat tavallista palkansaajaa enemmän kuin menoleikkaukset. Samaan aikaan kansalaisten huoli leikkausten kohdistumisesta liiaksi vähäosaisiin on kasvamaan päin, tulkitsee Metelinen.

Tulokset perustuvat 2 038 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 7.–20. lokakuuta. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pois lukien Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen analyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy).

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)