Puoli vuosikymmentä kriisejä ei horjuttanut sijoitusrahastojen tuottoja
Finanssiala ry (FA) on julkaissut katsauksen suomalaisten sijoitusrahastojen kehitykseen 2020-luvulla. Katsauksesta selviää, että erityisesti pitkäjänteinen sijoittaminen osakerahastoihin on ollut sijoittajalle tuottoisaa.
Rahastopääoman kehityksessä näkyvät erilaiset kriisit, kuten koronapandemia, Venäjän hyökkäyssodan alku ja osin siitä seurannut energiakriisi. Kasvu on ollut tasaista, ja yhteenlaskettu rahastopääoma on kasvanut tammikuun 2020 ja syyskuun 2025 välillä 127 miljardista eurosta yhteensä 194 miljardiin.
Pitkäjänteinen sijoittaminen on ollut sijoittajalle tuottoisaa koko 2020-luvun ensimmäisen puolikkaan. Näin selviää Finanssiala ry:n (FA) katsauksesta suomalaisten sijoitusrahastojen kehitykseen.
Viiteen vuoteen mahtuu useita mullistuksia, kuten koronapandemia, josta seuranneiden talouden sulkutoimien seurauksena osakekurssit romahtivat vuoden 2020 alkupuoliskolla. Vuosi 2022 taas oli Venäjän laajamittaisen hyökkäyssodan alkamisen ja energiakriisin vuosi.
– Nämä kriisit näkyvät rahastotuotoissa notkahduksina, mutta pidemmän aikavälin tarkastelu osoittaa, että markkinat ja rahastopääomat toipuivat niistä nopeasti. Käyrät ovat noususuuntaisia, ja pienet laskut kuuluvat sijoittamiseen, muistuttaa raportin laatinut FA:n johtava asiantuntija Mariia Somerla tiedotteessa.
Raportista ilmenee, että erityisesti pitkäjänteinen sijoittaminen osakerahastoihin on ollut sijoittajalle tuottoisaa. Lisäksi pitkän koron rahastojen pääoma säilytti asemansa korkojen noususta huolimatta. Vaihtoehtoiset rahastot, kuten kiinteistörahastot, taas tarjosivat hajautushyötyjä nollakorkoaikana.
– Rahastosijoittamisen etuja on helpon hajauttamisen lisäksi pääsy sellaisin sijoituskohteisiin, joihin suora sijoittaminen ei ole mahdollista tai kustannustehokasta. Eri rahastotyypit taas palvelevat erilaisia tarkoituksia, kuten tuottoa, vakautta tai hajautusta, Somerla sanoo.
Suomalaisten sijoitusrahastojen pääoma kasvoi tarkasteluaikana tammikuun 2020 ja syyskuun 2025 välillä 127 miljardista eurosta yhteensä 194 miljardiin.
Somerla seuraa kuukausitasolla rahastopääoman kehitystä ja peilaa sitä sijoitusmarkkinoiden liikkeisiin. Hän analysoi kuukausittain Suomessa toimivien sijoitusrahastojen avainlukuja: paljonko lunastettiin, paljonko sijoitettiin? Minkä rahastotyypin pääoma kasvoi, minkä pieneni?
– Ehkä keskeisin oppi lukujen seuraamisesta ja analysoinnista on, että lukuja ei pidä seurata ja analysoida liikaa. Paras sijoitusoppi rahastoihin kuukausittain säästävälle on pitää sijoitussuunnitelmastaan kiinni ja nukkua yönsä rauhassa.
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)



















