Riskinottohalukkuus suomalaisten keskuudessa on kasvanut, ja jopa 28 prosenttia Danske Bankin Sijoittavat suomalaiset 2025 -kyselytutkimukseen vastanneista kertoo riskinottohalukkuutensa olevan kohtalaisella tasolla. Suurin riskinottohalukkuus on henkilöillä, joilla varallisuutta on enemmän.

Riskinottohalukkuus on Sijoittavat suomalaiset 2025 -tutkimuksen mukaan suurinta parhaiten tienaavien ja varakkaimpien suomalaisten keskuudessa. Tulojen sekä tili- tai sijoitusvarallisuuden kasvaessa myös riskinottohalukkuus kasvaa selvästi. Riskinottohalukkuus vaihtelee myös koulutustason mukaan. Vähän yli puolet (52 %) korkeasti koulutetuista ovat halukkaita ottamaan ainakin kohtalaisesti riskiä. Suuremmat tulot ja varallisuus sekä korkeampi koulutustaso lisäävät todennäköisyyttä myös osakesäästötilin avaamiselle. Osakesäästötilin avaamista harkitaan useammin silloin, kun tulot ja riskinottohalukkuus kasvavat.

Myös ikä ja sukupuoli näkyvät riskinottohalukkuudessa: mitä vanhempi vastaaja, sitä todennäköisemmin riskiä kartetaan. Nuorista 43 prosenttia ja nuorista perheistä 31 prosenttia ilmoittaa olevansa valmis kohtalaisen riskin ottamiseen. Naiset puolestaan ovat miehiä varovaisempia: naisista 66 prosenttia arvioi riskinottohalukkuutensa vähäiseksi tai olemattomaksi, kun miehistä vastaava osuus on 48 prosenttia.

– Sijoittamisessa otettu riski on hyvä suhteuttaa käytettävissä olevaan sijoitusaikaan. On ilahduttavaa nähdä, että nuoret, joilla on tyypillisesti edessään pitkä sijoitusaika, ovat valmiita ottamaan enemmän riskiä sijoittamisessa, sanoo Danske Bankin yksityistalouden ekonomisti Kaisa Kivipelto tiedotteessa.

Riskiä kokonaan karttavien suomalaisten osuus on pienentynyt vuoden 2024 keväästä merkittävästi (15 % vs. 23 % Taloudellinen mielenrauha -kysely keväällä 2024). Säästötilille rahan siirtäminen on yleisintä niille, jotka karttavat riskiä kokonaan. Riskinottohalukkuudella on selvä merkitys myös säästämiseen tai sijoittamiseen käytettävään summaan.

Suora osakesijoittaminen koetaan tutkimuksen mukaan riskialttiina. Noin neljännes (24 %) heistä, jotka eivät sijoita suoriin osakkeisiin, kertoo syyksi riskialttiuden. Erityisesti suurituloisimmilla ja suurempia säästöjä ja sijoituksia tekevillä koettu riski nousee sijoittamatta jättämisen perusteluissa kärkisijoille (33 %). Kokonaisuudessaan suurituloisimmat sijoittavat kuitenkin enemmän kuin muut tuloryhmät, mutta sijoituskohteet on hajautettu monipuolisemmin esimerkiksi myös rahastoihin.

Osakesijoittamiseen liittyvää riskiä on mahdollista hallita erilaisin keinoin.

– Hajauttamalla osakeomistuksia voi vähentää yksittäisiin yhtiöihin, toimialoihin tai maantieteellisiin alueisiin liittyviä riskejä ja siten tehdä salkusta ja sen odotetusta tuottokehityksestä vakaamman. Kun osakkeisiin sijoittaa säännöllisesti, eli sijoituksia hajauttaa ajallisesti, pienenevät markkinoiden hetkellisten heiluntojen vaikutukset, sanoo Kivipelto.

Säännöllisellä säästämisellä myös pienempien summien sijoittaminen kantaa pitkällä tähtäimellä hedelmää. Danske Bankin mobiilipankin Säännöllinen Säästäminen -palvelussa voi säästää helposti ja edullisesti Helsingin pörssin 25 vaihdetuimpaan osakkeeseen.

Danske Bankin kyselytutkimuksessa selvitettiin suomalaisten toimintatapoja säästämisen ja sijoittamisen suhteen sekä näkemyksiä osakesäästötilistä. Tutkimuksen kohderyhmään kuuluvat 18 vuotta täyttäneet suomalaiset. Lähtöotos muodostettiin ja lopullinen vastaajajoukko painotettiin suomalaista aikuisväestöä vastaavaksi iän (yli 18-vuotiaat), sukupuolen ja asuinalueen mukaan. Kokonaistuloksissa (N=1 514) keskimääräinen virhemarginaali on noin 2,2 prosenttiyksikköä suuntaansa (95 %:n luottamustasolla). Vastaajista 51 prosenttia oli naisia ja 49 prosenttia miehiä. Tiedot kerättiin sähköpostikyselynä 26.9.–6.10. Kyselyn Danske Bankille toteutti YouGov.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)