Puutiaiset ovat yleistyneet Suomessa ja levinneet yhä uusille alueille. Viime vuonna suomalaiset ilmoittivat Punkkilive-palveluun lähes 140 000 havaintoa eri puolilta maata. Tänä vuonna tutkijat käynnistävät valtakunnallisen puutiaiskeräyksen. Kansalaisia pyydetään lähettämään kohtaamansa punkit tutkijoille, jotta puutiaisten levittämiä taudinaiheuttajia ja lajistossa tapahtuneita muutoksia voidaan selvittää.

Turun yliopiston ja lääkeyhtiö Pfizerin ylläpitämälle Punkkilive-puutiaishavaintosivustolle ilmoitettiin viime vuoden aikana lähes 140 000 puutiaishavaintoa eri puolilta Suomea. Määrä on toiseksi korkein sivuston käynnistyttyä vuonna 2021.

Sivuston suuri aktiivisuus ja käyttöaste ilahduttavat tutkijoita, vaikka asia on samalla kahtiajakoinen.

– Olemme erittäin iloisia suuresta ilmoitusmäärästä ja sivuston aktiivisesta käytöstä, vaikka havainnot heijastavatkin puutiaisten yleistymistä luonnossa. Puutiaisista on tullut yksi ilmastonmuutoksen konkreettisista ilmentymistä. Punkkiliven avulla käyttäjät voivat tunnistaa riskialueita ja liikkua luonnossa tietoisemmin, jolloin puutiaiskontakteja voidaan välttää, sanoo puutiaistutkija, dosentti Jani Sormunen tiedotteessa.

Sivustolle ilmoitettujen havaintojen avulla voidaan seurata, missä ja milloin ihmiset ja lemmikit kohtaavat puutiaisia, mutta niiden perusteella ei voida selvittää puutiaislajeja tai puutiaisten kantamia taudinaiheuttajia. Näiden selvittäminen edellyttää laboratoriotutkimuksia ja laajamittaista puutiaisnäytteiden keräystä.

Turun yliopiston puutiaistutkimusryhmän edellinen kansalaisten puutiaislähetyksiin pohjautuva puutiaiskeräys toteutettiin vuonna 2015.

Keräyksen jälkeen kuluneen kymmenen vuoden aikana on tapahtunut merkittäviä muutoksia puutiaisten sekä niiden kantamien taudinaiheuttajien määrissä ja esiintymisessä Suomessa ja yleisesti Euroopassa.

Tutkiakseen Suomessa tapahtuneita muutoksia tarkemmin, Turun yliopiston puutiaisprojekti järjestää vuonna 2026 uuden kansalaiskeräyksen, jonka aikana tutkijat pyytävät kansalaisia lähettämään kohtaamiaan puutiaisia Turun yliopistolle tutkittavaksi. Hanketta rahoittaa Koneen Säätiö.

Käynnistyvässä kansalaiskeräyksessä suomalaisten keräämät puutiaisnäytteet kootaan Turun yliopiston Punkkipankkiin. Kansalaiset voivat osallistua tutkimukseen puutiaiskauden alettua ottamalla kohtaamansa punkit talteen ja lähettämälle ne tutkijoille.

Puutiaistutkimusryhmä kannustaa kansalaisia osallistumaan puutiaiskeräykseen aktiivisesti koko esiintymiskauden ajan. Näytteitä toivotaan kaikkialta Suomesta, missä puutiaisia kohdataan, ja mukaan kelpaavat sekä ihmisestä että lemmikeistä löydetyt punkit.

Tarkemmat osallistumisohjeet löytyvät kansalaiskeräyshankkeen nettisivuilla osoitteessa www.punkkipankki.fi. Sivuilla voi myös seurata vuoden mittaan reaaliajassa päivittyvää karttaa puutiaislähetyksistä.

Keräyksen avulla selvitetään muutoksia puutiaisten levittämissä taudeissa

Kansalaiskeräyksen tavoitteena on saada mahdollisimman kattava kuva Suomen puutiais- ja taudinaiheuttajalajistossa tapahtuneista muutoksista, tutkia syitä muutoksille sekä arvioida, mitä mahdollisia uusia taudinaiheuttajia puutiaisemme kantavat.

– Borrelioosi- ja puutiaisaivotulehdustapaukset jatkavat tasaista kasvua Suomessa. Lisäksi vuonna 2024 todettiin ensimmäinen neoehrlichioositapaus ihmisellä. Kyseessä on puutiaisten välittämä bakteeri, joka on noussut laajempaan tietoisuuteen vasta viime vuosikymmenen aikana. Neoehrlichioosin diagnostiikka otettiin käyttöön osittain sen seurauksena, että tutkimusryhmän vuoden 2015 puutiaiskeräyksen runsaasta aineistosta havaittiin bakteeria, kertoo dosentti Eero Vesterinen Turun yliopiston puutiaistutkimusryhmästä.

Puutiaisista ei voi päällepäin nähdä, kantavatko ne taudinaiheuttajia. Taudinaiheuttajien tutkiminen edellyttää laboratorioanalyysejä, ja kattavaan kartoitukseen tarvitaan suuri määrä puutiaisnäytteitä eri puolilta maata.

– Vuoden 2015 puutiaiskeräys loi pohjan sille, mitä tiedämme eri taudinaiheuttajien esiintymisestä Suomessa. Muutokset luonnossa ovat kuitenkin olleet nopeita kuluneen vuosikymmenen aikana, jolloin vuoden 2015 tiedot eivät enää ole ajantasaisia. Tarvitaan siis uusi, laaja taudinaiheuttajakartoitus, jotta pysymme perällä tunnettujen taudinaiheuttajien esiintymisessä tapahtuneista muutoksista ja havaitsemme mahdolliset uudet taudinaiheuttajat ajoissa, Vesterinen toteaa.

Myös itse puutiaislajistossa ja niiden esiintymisessä tapahtuu muutoksia. Ryhmän aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että puutiaisten levittäytyminen pohjoiseen on pitkälti arviolta vasta viimeisen 60 vuoden aikana Suomeen levittäytyneiden taigapunkkien (Ixodes persulcatus) ansiota. Puutiaiset (I. ricinus) puolestaan ovat runsastuneet selvästi eteläisessä Suomessa.

Tuttujen lajiemme lisäksi Suomessa havaittiin kesällä 2024 aikuisia Hyalomma marginatum -puutiaisia, jotka tunnetaan Krimin-Kongon verenvuotokuumeen levittäjinä. Lajia saapuu Suomeen keväisin muuttolintujen mukana, mutta vasta lämmenneet kesät ovat mahdollistaneet tänne lintujen mukana saapuvien nuorten puutiaisten kehittymisen aikuisiksi.

– Puutiaisten määrittäminen Punkkiliveen tallennettujen kuvien perusteella onnistuu vain harvoin, jolloin myös niiden levinneisyyksissä tapahtuneiden muutosten tutkimista varten tarvitaan puutiaisnäytteitä. Tietoomme tulee säännöllisesti uusia alueilta, joilta puutiaisia on tavattu, mutta ilman näytteitä emme pysty määrittämään kummasta lajista on kyse, kertoo Sormunen.

Näytekeräyksen rinnalla Punkkilive-havaintosivun toiminta jatkuu tavanomaiseen tapaan, ja tutkijat toivovat suomalaisten ilmoittavan myös tänä vuonna aktiivisesti havaintojaan palveluun.

Punkkilive tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden tarkastella puutiaishavaintoja ja riskialueita interaktiivisella kartalla, mutta runsas aineisto on myös erittäin arvokasta tutkimuskäytössä.

Puutiaistutkimusryhmä on hyödyntänyt aineistoa muun muassa osoittaakseen, että ihmiset kohtaavat puutiaisia nykyään noin 400 kilometriä pohjoisempana kuin 1950-luvulla. Tuoreessa tutkimuksessa havaittiin, että Punkkiliven havaintojen perusteella voidaan ennustaa borrelioositapausten määrää koko Suomen tasolla. Vuosina 2021–23 todettiin keskimäärin yksi borrelioositapaus jokaista viittä ihmisestä peräisin olevaa, Punkkiliveen ilmoitettua puutiaishavaintoa kohden.

– Kun puutiaisia on paljon liikkeellä, myös borrelioositartuntoja todetaan enemmän. Taudin varhainen havaitseminen ja hoitaminen on paras keino ehkäistä pitkäaikaisia oireita. Punkkiliven havaintojen pohjalta voitaisiin tulevaisuudessa antaa aluekohtaisia varoituksia ajankohdista, jolloin oireiden seuraaminen on erityisen tärkeää. Tyypillisin varhainen oire on puremakohdan ympärille muutaman viikon kuluessa kehittyvä rengasihottuma, kertoo Sormunen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)