37 prosentin eli yli kolmannes omakotitalon, paritalon tai erillistalon sadevesien poistojärjestelmä tai salaojat ovat korjausta vailla. Näin kertoo Susteran kuntotarkastustilasto, jonne on koottu 20 000 kuntotarkastuksen data vuosilta 2020–25.

– Lisäksi kahdeksassa prosentissa pientaloista järjestelmät tarvitsevat huoltoa. Olemme havainneet esimerkiksi räystäskouruissa puiden lehtiä tai lietettä salaojien tarkastuskaivoissa, sanoo Susteran kuluttajapalveluiden johtava asiantuntija Niko Rautio tiedotteessa.

Järjestelmissä havaitaan puutteita erityisesti vanhoissa omakotitaloissa.

– 58 prosenttia korjaussuosituksista kohdistui ennen vuotta 1960 rakennettuihin pientaloihin. Esimerkiksi Suomessa rakennustyyppinä yleiset rintamamiestalot on rakennettu pääosin tätä ajanjaksoa ennen.

Salaojajärjestelmän tekninen käyttöikä on yleensä noin 30–60 vuotta ja sadevesien poistojärjestelmien noin 25–40 vuotta. Käyttöikään vaikuttavat järjestelmän materiaali ja huollon säännöllisyys. Sadevesijärjestelmät tulisi huoltaa kahdesti vuodessa. Salaojien huoltoon kuuluvat tarkastuskaivojen tarkistaminen 1–2 vuoden välein. Putkien huuhtelu tarvittaessa sekä järjestelmän kuvaaminen noin 5–10 vuoden välein tai jos veden kulussa ilmenee ongelmia.

– Teknisen käyttöiän täyttyminen ei tarkoita automaattisesti, että järjestelmä on rikki. Sen jälkeen todellinen kunto ja korjaustarve tulisi aina selvittää.

Miksi sadevesien poistoon ja salaojiin kannattaa kiinnittää huomiota? Rankkasateet ja runsaat sulamisvedet ovat yleistyneet ilmastonmuutoksen myötä. Tämä kuormittaa pientalojen kuivatusjärjestelmiä aiempaa enemmän.

Kun vesi ei ohjaudu hallitusti pois rakennuksen vierestä, se jää rasittamaan perustuksia ja voi ajan mittaan aiheuttaa kosteusvaurioita. Ongelma on usein huomaamaton, sillä salaojat ovat maan alla. Siksi niiden toimintaedellytykset kannattaa tarkistaa säännöllisesti ennen kuin vauriot näkyvät sisätiloissa tai korjaukset muuttuvat kalliiksi.

Kosteus voi esiintyä muun muassa jälkinä seinä- tai lattiapinnoissa, pinnoitteiden irtoamisena tai jopa selvänä veden valumisena kellaritilaan. Myös tunkkainen haju on usein merkki rakenteiden kostumisesta, vaikka kosteus ei aiheuttaisi silmin havaittavia ongelmia.

– Ongelman korjaus voi maksaa jopa 20 000 euroa tai enemmän, jos kosteusvaurio on laaja ja pitkään jatkunut.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)