Kansalliset vapaa-ajan digisuositukset lapsille tarkentuivat syksyn lausunto- ja kommenttikierroksen jälkeen. Valmiit suositukset sisältävät tiukennuksen älypuhelimen hankinnan suositusikärajaan, joka on nyt 13 vuotta.

Alle 13-vuotiaalle ei suositella omaa älypuhelinta. Alle 2-vuotiaille ei suositella lainkaan ruutuaikaa. 2–5-vuotiaille ruutuaikaa suositellaan enintään tunti päivässä.

6–10-vuotiaille suositellaan ruutuaikaa enintään tunti päivässä ja 11–13-vuotiaille enintään kaksi tuntia päivässä. Aikuisen tulee tarvittaessa rajoittaa ruudulla oloa.

Digitalisella laitteella käytettävän sisällön tulee olla lapselle sopivaa ja kehitystä tukevaa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että digitaalisten pelien, televisio-ohjelmien ja elokuvien ikärajoja tulee noudattaa, eikä lapsi saa altistua haitallisille sisällöille.

Alle 13-vuotiaat eivät saa käyttää sosiaalisen median palveluita.

Suositukset koskevat 0–13-vuotiaiden lasten digitaalisten laitteiden käytön ikärajoja, laitteiden suositeltua käyttöä sekä haitallisten ja hyödyllisten sisältöjen piirteitä. Suositukset koskevat lasten vapaa-aikaa, eivät esimerkiksi läksyjen tekoa tai kouluun liittyviä tehtäviä.

– Aikuisten vastuulla on turvata lapsille digirauha ja turvallinen lapsuus. Suositukset antavat vanhemmille tuen ja selkänojan. Pääministeri Petteri Orpon johdolla on käynnissä selvitys sosiaalisen median kieltämisestä alle 15-vuotiailta. Suositusten jatkoksi tarvitaan tiukempaa sääntelyä lasten kasvurauhan turvaamiseksi, sanoo sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.).

Suositusten päätavoitteena on edistää lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja oppimista. Niillä myös ehkäistään digilaitteiden käytön ja sisältöjen aiheuttamia haittoja.

– Suositukset tehtiin tiiviissä yhteistyössä muun muassa järjestötoimijoiden kanssa ja haastan nyt mukaan liikunta-, urheilu- ja nuorisosektorin suositusten toimeenpanoon. Toivon, että suositukset innostavat myös keskusteluihin perheissä siitä, miten vaihdetaan lasten, nuorten ja aikuisten ruutuaikaa liikunta-, ulkoilu- ja leikkiajaksi, sanoo liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala (kd.).

Mukaan perheiden ja lasten digitaalisen hyvinvoinnin edistämiseen tarvitaan laajasti hyvinvointialueet, kunnat ja muu yhteiskunta.

– Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa opitaan hyvinvoinnin ja turvallisuuden taitoja, jotka auttavat toimimaan digitaalisissa ympäristöissä. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestäjät voivat tehdä myös yhteistyötä kotien kanssa digisuosituksen toimeenpanemiseksi, sanoo opetusministeri Anders Adlercreutz (r.).

Lokakuussa julkaistuun suositusluonnokseen saatiin laajasti lausuntoja ja kommentteja. Samanaikaisesti kerättiin myös lasten ajatuksia ja mielipiteitä suosituksista.

Valtava kommenttimäärä vanhemmilta ja lasten sekä lausuntoja jättäneiden tahojen osallistuminen saa kiitosta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtajalta Mika Salmiselta ja Opetushallituksen pääjohtajalta Minna Kelhältä. Lokakuussa avattuun Lapsiperhekyselyyn tuli yli 6 000 kommenttia.

Suositusten valmistelussa hyödynnettiin myös laajasti tutkimustietoa, olemassa olevia suosituksia, kansainvälisiä suosituksia sekä eri alojen asiantuntemusta. Valmistelussa oli mukana 160 asiantuntijan verkosto, johon on kuulunut viranomaisten, tutkimusorganisaatioiden, hyvinvointialueiden, kasvatuksen ja koulutuksen järjestäjien, järjestöjen sekä yritysten asiantuntijoita.

Tämän vuoden aikana työ jatkuu ja tehdään digisuositukset myös 13–18-vuotiaille. Pääministeri Petteri Orpon johdolla on myös valmistumassa selvitys sosiaalisen median rajoittamisesta alle 15-vuotiailta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)