Enemmistö nuorista aikuisista käyttää älylaitteita enemmän kuin haluaisi ja on yrittänyt vähentää niiden käyttöä. Noin kaksi kolmesta ajattelee, että ruutuajan vähentäminen parantaisi heidän hyvinvointiaan. Kahdeksan kymmenestä (78 %) nuoresta aikuisesta arvioi sosiaalisen median käytön olevan merkittävä syy ikäryhmänsä lisääntyneeseen pahoinvointiin. Puolet (52 %) nuorista aikuisista arvioi älylaitteiden käytön heikentäneen heidän keskittymiskykyään.

Tulokset käyvät ilmi Mistä lääkkeet someajan pahoinvointiin? -tutkimuksesta, jossa selvitettiin 18–30 vuotiaiden suomalaisten kokemuksia älylaitteiden ja sosiaalisen median vaikutuksista hyvinvointiin. Tutkimus tuotti myös uutta tietoa älylaitteiden ja somen käytöstä työelämässä sekä nuorten keinoista vähentää älylaitteista aiheutuvia haittoja.

Tutkimus perustuu elokuussa kerättyyn edustavaan kyselyyn (N=1 040) sekä nuorten aikuisten ryhmähaastatteluihin. Työtä ovat rahoittaneet Työeläkeyhtiö Elo sekä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS. Tutkimuksen on toteuttanut E2 Tutkimus yhteistyössä Elon ja YTHS:n asiantuntijoiden kanssa.

Peräti 82 prosenttia nuorista aikuisista ajattelee usein tai joskus, että älylaitetta tulee käytettyä enemmän kuin haluaisi. Enemmistö nuorista (62 %) on yrittänyt vähentää älylaitteiden käyttöä ja uskoo voivansa paremmin vähentämällä ruutuaikaa (68 %).

Yleisimpiä keinoja hallita älylaitteiden käyttöä ovat ilmoitusten poistaminen tai hiljentäminen, älylaitteiden käytön tauottaminen työ- tai opiskelupäivien aikana, some ja pelisovellusten poistaminen sekä puhelimen jättäminen toiseen huoneeseen.

Pysyvät muutokset ovat silti monille vaikeita. Sosiaalinen paine, työn vaatimukset ja palveluiden digitalisoituminen vetävät takaisin ruudulle.

Lähes kahdeksan kymmenestä (78 %) nuoresta aikuisesta katsoo sosiaalisen median käytön olevan merkittävä syy ikäryhmänsä lisääntyneeseen pahoinvointiin.

Suurin osa nuorista aikuisista (76 %) käyttää sosiaalista mediaa vähintään kolme tuntia päivässä ja yli kolmannes (37 %) yli viisi tuntia päivässä.

– Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että lähes 400 000 nuorta aikuista viettää päivittäin somessa yli 5 tuntia. Tämä tarkoittaa yksilön kohdalla noin 150 tuntia kuukaudessa ja tulosten perusteella suuri osa somessa vietetystä ajasta on sattumanvaraista sisältöjen selailua. Jo maltillisellakin someajan vähennyksellä aikaa jäisi enemmän esimerkiksi työntekoon, opiskeluun ja yhdessäoloon läheisten kanssa, sanoo tutkimuspäällikkö Ville Pitkänen E2 Tutkimuksesta tiedotteessa.

Toisaalta älylaitteilla ja sosiaalisella medialla on myös runsaasti myönteisiä vaikutuksia: älylaitteet viihdyttävät, helpottavat yhteydenpitoa ja sujuvoittavat arkea. Työelämässä mukana olevista nuorista aikuisista moni kokee saavansa somen kautta työtä tukevaa tietoa ja inspiraatiota.

Nuoret naiset kokevat digikäytön haittoja miehiä useammin. Nuorista naisista 57 prosenttia arvioi, että älylaitteiden käyttö on lisännyt vertailua muihin, miehistä 26 prosenttia. Naisista 43 prosenttia arvioi, että älylaitteiden käyttö on vaikuttanut kielteisesti itsetuntoon tai minäkuvaan, miehistä vain 16 prosenttia arvioi näin. Samaan aikaan naiset hyödyntävät miehiä useammin erilaisia keinoja hallita älylaitteiden käyttöä.

Stressaantuneet nuoret aikuiset käyttävät sosiaalista mediaa keskimääräistä enemmän ja kokevat huomattavasti keskimääräistä useammin älylaitteiden käytön kielteisiä vaikutuksia, kuten ahdistusta, univaikeuksia ja pakonomaista käyttöä.

Puolet (52 %) nuorista aikuisista arvioi älylaitteiden käytön heikentäneen heidän keskittymiskykyään. Yli kolmannes (38 %) kertoo laitteiden aiheuttaneen unettomuutta tai heikentäneen unen laatua ja liki kolmannes (31 %) arvioi älylaitteiden heikentäneen työtehoa työpaikalla tai opiskelussa.

Älylaitteiden käyttöön liittyvistä työelämän ongelmista yleisimpiä ovat paine olla jatkuvasti tavoitettavissa (36 %), työ- ja vapaa-ajan sekoittuminen (33 %) sekä ”multitaskaaminen” (28 %) eli useiden asioiden tekeminen samaan aikaan. Viidesosa nuorista käyttää älylaitteita usein tai erittäin usein työasioihin varsinaisen työajan ulkopuolella.

Elon työkykyjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki on huolissaan siitä, miten ruutuaika lisää erityisesti nuorten kokemaa yksinäisyyttä, vähentää liikuntaa ja heikentää mielen hyvinvointia. Älylaitteiden haitallisia vaikutuksia työkykyyn hän pitää kiistattomina.

– Keskittymiskyvyn rapautuminen heikentää mielen hyvinvointia ja tuloksellisuutta. Kun kuvittelemme olevamme läsnä monessa paikassa yhtä aikaa, emme ole oikeastaan läsnä kunnolla missään. Kysely kertoo vahvan viestin siitä, että nuoret kaipaavat työpaikoilta selkeitä ohjeita ja raameja somen käyttöön. Esihenkilön tehtävä on tukea työn hallinnan kokemuksessa ja rajaamisessa – erityisesti tätä tukea tarvitsevat nuoret, sanoo Korhonen-Yrjänheikki.

Joka viides nuori aikuinen (21 %) kaipaisi tukea tai työkaluja älylaitteiden käytön hallintaan. Tarvetta on myös tiedolle liiallisen käytön haittavaikutuksista.

Haastatellut nuoret aikuiset kokevat, että vastuu älylaitteiden käytön hallinnasta jää helposti yksilölle, vaikka digitaaliset välineet ovat välttämättömiä työssä ja muualla arjessa. Moni toivoo työpaikoilta ja oppilaitoksilta selkeämpiä linjauksia, yhteisiä pelisääntöjä ja esimerkkiä rajojen asettamisessa.

– Tutkimuksen esiin nostamat tulokset ovat linjassa YTHS:n terveydenhuollon ammattilaisten arkisten kokemusten kanssa siitä, mikä vaikutus somella on hyvinvointiin. Yhteiskunnan on hyvä tunnistaa, että ruutuajan aiheuttamissa ongelmissa kysymys ei ole vain lapsista, vaan myös muista ikäryhmistä. YTHS tarjoaa tietoa ja tukea mielen hyvinvointiin ja digikuormituksen hallintaan. Kannustamme myös korkeakouluja lähiopetuksen lisäämiseen, koska lähiopetus ja yhteisölliset oppimisympäristöt mahdollistavat ihmisten kohtaamisia ja tukevat opiskeluhyvinvointia. Haluamme myös yhdessä korkeakoulujen kanssa rakentaa tutkimuksessa peräänkuulutettuja yhteisiä digirajoja, sanoo YTHS:n toimitusjohtaja Annika Saarikko.

Tutkimuksen aineisto kerättiin elo–syyskuussa Norstatin internetpaneelista. Kyselyaineisto (N=1 040) edustaa 18–30 vuotiaita mannersuomalaisia. Lisäksi nuoria aikuisia haastateltiin kahdessa ryhmähaastattelussa (N=14).

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)