Hoivakodissa viihtyminen on ikäihmisten hyvinvoinnin kannalta ratkaiseva tekijä ja keskeinen osa laadukasta hoivaa, selviää Åbo Akademissa tehdystä uudesta tutkimuksesta.

Ann-Sofie Silvennoinen tutki terveystieteen alan väitöskirjassaan ensimmäisenä Suomessa, miten ikäihmiset kokevat viihtyvänsä hoivakodissa ja mitkä tekijät edesauttavat hyvää ja mielekästä arkea.

Tulevaisuuden vaatimuksiin vastaamiseksi ikääntyneiden hoivassa on vahvistettava kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka kattaa lääketieteellisen, sosiaalisen ja psykososiaalisen osaamisen, samalla kun asiakaslähtöiseen hoivaan sekä ymmärrykseen siitä, mitkä tekijät edistävät ikääntyneiden viihtyvyyttä heidän arjessaan ympärivuorokautisessa hoidossa, kiinnitetään entistä enemmän huomiota.

Silvennoisen tutkimus osoittaa, että viihtyminen ei ole vain tunne vaan mitattavissa oleva hoidon laadun indikaattori ja kestävän hoitojärjestelmän mittari.

Väitöstutkimuksessa tunnistettiin viisi viihtymiseen vaikuttavaa keskeistä tekijää: asukkaan asenne hoivakodissa asumiseen, hoivan laatu ja hoitotyöntekijät, aktiivisuus ja vuorovaikutus muiden kanssa, fyysisen ympäristön ominaisuudet ja terveys. Nämä tekijät yhdessä muodostavat perustan arvokkuutta, osallisuutta ja elämänlaatua edistävälle hoidolle.

Tulokset osoittavat, että sosiaalisella aktiivisuudella – mielekkääseen toimintaan osallistumisella, yhteisöllisyydellä ja nähdyksi tulemisella – on vahvin yhteys viihtymisen kokemuksiin. Naiset raportoivat yleisesti korkeammasta viihtymisestä kuin miehet, mikä viittaa siihen, että miesasukkaiden tarpeet, joihin vastaamalla heidän viihtymistään voitaisiin edistää, ovat naisvaltaisella hoiva-alalla vaarassa jäädä huomiotta.

– Ikääntyneiden viihtyvyys heijastaa sitä, miten hoivakodin asukas kokee turvallisuuden, merkityksellisyyden ja hyvinvoinnin omassa elämäntilanteessaan. Kun ymmärrämme, mistä viihtyminen syntyy, voimme kehittää hoivaa, joka vahvistaa asukkaiden omaa identiteettiä ja elämän mielekkyyttä, myös ikäihmisten viimeisinä elinvuosina hoivakodeissa, Silvennoinen sanoo tiedotteessa.

Hän korostaa, että viihtymistä edistävät keinot, kuten sosiaalinen osallisuus, rauhallinen ja kodinomainen ympäristö, ikäihmisten elämänkertomuksen huomioiminen sekä osallisuuteen kannustaminen, ovat suhteellisen helppoja toteuttaa, mutta niillä voi olla merkittävä vaikutus sekä hoidon laatuun että resurssien käyttöön. Kun ikäihmiset viihtyvät, hoitotoimien ja lääkityksen tarve vähenee, joten viihtyminen on kestävän hoitojärjestelmän avaintekijä, myös taloudellisessa mielessä. Kun ikäihmiset viihtyvät, raskaampien hoitotoimenpiteiden ja laajan lääkityksen tarve voi vähentyä. Viihtyvyys voidaan näin nähdä kestävän hoivajärjestelmän keskeisenä tekijänä, joka keventää hoivan kuormitusta ja tuottaa myönteisiä taloudellisia vaikutuksia.

Silvennoinen väitteli terveystieteessä Åbo Akademissa 11. joulukuuta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)