Kuntatalouden tila heikkeni viime vuonna odotetusti vuodesta 2024. Toiminnan ja investointien rahavirralla mitattuna kuntataloudessa oli yli 800 miljoonan euron alijäämä viime vuonna, sillä kuntien kustannukset kasvoivat muun muassa TE-palvelu-uudistuksen myötä reippaasti. Talouden tilan heikkenemistä selittävät myös verotulojen aleneminen sekä valtionosuuksien leikkaukset. Tiedot käyvät ilmi kuntatalouden tilaa viime vuonna arvioivasta Kuntaliiton tilinpäätösanalyysistä.

– Kuntien kulut kasvoivat vuonna 2025 lähes pelkästään työttömyyden aiheuttamien lisäkulujen vuoksi. Muissa tehtävissä, kuten esimerkiksi opetuksessa sekä yhdyskunta- ja ympäristöpalveluissa, kulutaso pysyi ennallaan. Näyttäisikin siltä, että kunnat ylsivät torjuntavoittoon eli rahoittivat heikosta työllisyydestä johtuvia lisäkustannuksia muista tehtävistä sopeuttamalla, kiteyttää Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen tiedotteessa.

Kuntien ja kuntayhtymien nettotoimintakulut eli toimintakate heikkeni 7,8 prosenttia eli noin miljardi euroa viime vuonna.

– Valtion kompensaatio vuoden alussa tapahtuneeseen TE-palveluiden siirtoon oli täysin riittämätön. TE-uudistus lisäsi kuntien kuluja noin miljardilla eurolla. Tästä summasta kunnat joutuivat rahoittamaan arviolta yli 200 miljoonaa euroa, Karhunen jatkaa.

Kuntien yhteenlaskettu tulos oli 740 miljoonaa euroa viime vuonna. Yli kolmasosa Manner-Suomen kunnista oli alijäämäisiä tilikauden tuloksella mitattuna. Tulokseltaan alijäämäisissä kunnissa asui noin 44 prosenttia Manner-Suomen väestöstä.

Kunnat myivät omaisuuttaan kuitenkin sadoilla miljoonilla euroilla. Kertaerät paransivat yksittäisten kuntien tulosta merkittävästi. Yli 80 prosenttia vuoden tuloksesta syntyi kolmessa kaupungissa.

Porin energiaosakkeiden myynnistä saadut luovutustulot siivittivät Porin tuloksen kertaluonteisesti poikkeukselliselle tasolle. Ilman Helsinkiä, Espoota ja Poria kuntien tilikauden tulos jäisi reiluun sataan miljoonaan euroon.

Vuosikatteella mitattuna kuntien väliset erot tasoittuivat edelleen viime vuonna. Suurimpien kaupunkien talous heikkeni eniten, ja niiden vuosikatteet olivat enää vain lievästi muita vahvemmat.

Verorahoitus ei riittänyt kattamaan kaikkia investointeja, sillä kunnat pitivät investointitasonsa korkealla tasolla myös viime vuonna. Osa investoinneista jouduttiin kattamaan siis lainalla. Investoinnit keskittyvät suuriin kaupunkeihin, minkä seurauksena toiminnan ja investointien rahavirta syveni niissä reippaalle miinukselle.

Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio kertoo, että kunnat ja kuntayhtymät ottivat lisää velkaa ja niiden yhteenlaskettu lainakanta kasvoi noin 21 miljardiin euroon.

– Kuntien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien lainakanta kasvoi 3,7 prosenttia viime vuonna, mutta suhteessa verotettaviin tuloihin velka ei kasvanut. Matalasuhdanteen pitkittyminen ja veropohjan heikkous on syytä noteerata myös investointeja tekevissä kunnissa ja kaupungeissa.

Euromääräisesti heikoimmat tulokset tehtiin Vantaalla, Tampereella ja Oulussa.

– Työttömyys keskittyy usein maakunnan kasvukeskuksiin, mikä rokottaa etenkin isojen kaupunkien taloutta, korostaa Kuntaliiton kehittämispäällikkö Mikko Mehtonen.

– Tämä näkyy sekä verotuloissa että työttömyysturvan kuntaosuudessa.

Asukaskohtaisissa tarkasteluissa heikoimpaan ääripäähän nousevat Karkkila, Taivalkoski ja Ähtäri.

– Voimakkaasti heikentyneestä työllisyystilanteesta ja vaatimattomasta verotulokehityksestä huolimatta kunnat selvisivät viime vuodesta vielä kohtuullisen hyvin arvosanoin. Onnistuneet sopeutustoimet sekä investointien jarruttaminen edesauttoivat tässä. Mutta tarvitsemme vielä tänä keväänä myös maan hallitukselta uusia päätöksiä, jotka edistävät työllisyyttä ja hillitsevät kuntien työttömyydestä johtuvia rahoitusvastuita, tiivistää varatoimitusjohtaja Timo Reina.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)