Pk-yrityksistä 66 prosenttia raportoi, että yrityksiin kohdistuva sääntely on lisääntynyt viimeisten kolmen vuoden aikana, kertoo Yrittäjägallup. Viranomaisvelvoitteet aiheuttavat merkittäviä kustannuksia 75 prosentin mielestä. Byrokratiaan kuluu vähintään 3,8 miljoonaa henkilötyöpäivää vuodessa eli noin 15 000 henkilötyövuotta, Yrittäjien laskelmat osoittavat.

– Ylisääntely on pk-yrityksille vakava este liiketoiminnan kehittämiselle ja kasvulle. Se vie aikaa, kasvattaa kustannuksia ja heikentää yritysten kilpailukykyä, yrityslainsäädäntöyksikön päällikkö Tiina Toivonen Suomen Yrittäjistä sanoo.

Viime vuosina erityisesti EU:sta on vyörynyt poikkeuksellinen sääntelytsunami. Vaikka sääntelyä pyritään nyt eri toimin kohtuullistamaan, arvion mukaan uudet EU-säädökset tuovat yrityksille uutta taakkaa jopa 80 miljardin euron edestä. Tieto perustuu edellisen puheenjohtajamaan Tanskan tiedonantoon syksyllä.

Suomen Yrittäjien viesti on, että sääntelyä on edelleen liikaa, eikä sen purkaminen ole edennyt riittävän nopeasti. Erityisesti sääntelyn lisääntymistä koetaan teollisuudessa. Yrityksistä joka viides on täysin samaa mieltä väittämän kanssa, että työllistäisi enemmän, jos pk-yrityksillä olisi vähemmän normeja. Jokseenkin samaa mieltä on noin joka kolmas.

– Luvut ovat hälyttäviä. Yrittäjät kokevat, että sääntelyä tulee vain lisää. Hallitusohjelmassa on hyvä tavoite normien purkamisesta ja EU:ssakin on viimein ymmärretty, ettei yritysten kilpailukykyä paranneta liikasääntelyllä. Tästä huolimatta käytännön toimet eivät ole vielä riittävästi yrittäjiä vakuuttaneet, Toivonen sanoo.

Yrityksistä peräti 72 prosenttia on sitä mieltä, että sääntely ei tue yritysten toimintaa. Teollisuuden yrityksistä näin toteaa jo 91 prosenttia, rakentamisessa 77 prosenttia ja kaupassa 76 prosenttia.

Suomen Yrittäjien arvion mukaan Suomessa toimii vähintään 300 000 ympärivuotisesti liiketoimintaa harjoittavaa pk-yritystä. Kun Yrittäjägallupin kyselytulokset yleistetään koko pk-yrityskenttään, voidaan arvioida, että byrokratiaan kuluu vähintään 3,8 miljoonaa henkilötyöpäivää vuodessa eli noin 15 000 henkilötyövuotta.

– Tämä karkea alaraja kertoo ilmiön mittaluokasta. Jokainen turhaan käytetty tunti on pois kasvusta ja arvonluonnista, ekonomisti Roope Ohlsbom muistuttaa.

Yrittäjät odottavat hallitukselta konkreettisia toimia normien purkamiseksi. Työtä on tehtävä sekä kansallisella tasolla että kansallisesti sovellettavan EU-sääntelyn purussa.

Yrittäjät esittää, että Suomessa tulee hallitusohjelman mukaisesti perata kaikki EU-oikeuden päälle säädetyt Suomi-lisät ja purkaa EU-sääntelyn päälle lisättyä kansallista sääntelytaakkaa, joka haittaa yritysten kilpailukykyä.

– Jos normeja olisi vähemmän, työpaikkoja olisi enemmän. Tämä on selkeä viesti yrittäjäkentältä, toteaa Toivonen.

Kaikki sääntely ei ole kuitenkaan pk-yrityksille haitallista. Esimerkkinä voidaan mainita EU:n maksuaikasääntely, jolla turvataan pienempien yritysten oikeus saada maksunsa toiselta yritykseltä kohtuullisessa ajassa. Asia ei ole edennyt.

Yrittäjät esittää, että luovutaan mikroyritysten lakisääteisestä tilintarkastusvelvoitteesta. Selvitetään ja puretaan tapahtuma-alan perusteettomat sekä päällekkäiset lupa- ja ilmoitusvelvollisuudet.

Taataan yritykselle lainsäädännöllä viranomaisilmoitusten- ja lupien käsittelyaikatakuu kaikessa viranomaistoiminnassa. Poistetaan yrittäjän uuden alun esteenä olevat luvanvaraisten elinkeinojen edellytykset.

Poistetaan kaikki EU-oikeuden päälle rakennettu kansallinen lisäsääntely. Näin olisi tehtävä kuluttajasääntelyssä.

Jatketaan kansallisen tietosuojalainsäädännön kokonaisuudistusta kumoamalla EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen kanssa yhteensopimattomat kansalliset säädökset. Vapautetaan viinien ulosmyynti.

Yrittäjägallupin toteutti Verian Suomen Yrittäjien toimeksiannosta 1.–8. lokakuuta. Kyselyyn vastasi 1 175 pk-yrityksen edustajaa. Tulosten luottamusväli on kokonaistulosten osalta 2,9 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)