Perunaviikkoa vietetään 9.–15. helmikuuta. Peruna on yksi Suomen ruokaturvan vahvimmista lenkeistä, koska sen omavaraisuus on korkea ja satoa voidaan varastoida pitkään. Suomalainen syö perunaa arviolta 65 kiloa vuodessa. Määrän tuottamiseen tarvitaan vain noin 20 metriä perunapenkkiä.

Perunan vahvuus ruokaturvan näkökulmasta näkyy myös arjessa. Perunaa on saatavilla ympäri vuoden pienimmissäkin ruokakaupoissa sekä isojen markettien monipuolisissa perunavalikoimissa. Hyvän saatavuuden lisäksi peruna on edullinen keittiön moniottelija. Se on miedon makuinen, taipuu monenlaiseen kokkailuun ja maistuu monille.

Peruna sopii hyvin moniin ruokavalioihin. Kasvisruuan ystävälle peruna on kaapin perusaines. Peruna on laktoositon ja gluteeniton, eikä siinä ole rasvaa tai kolesterolia. Peruna sopii hyvin yhteen muiden ruoka-aineiden kanssa ja antaa tilaa myös muiden kasvisten, kalan, lihan ja kanan mauille.

Peruna sopii myös leivontaan. Peruna sitoo kosteutta ja säilyttää sämpylöiden ja leipien tuoreuden ja hyvän maun pidempään, kertoo ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivonen MTK:sta.

Kiireinen kokki nappaa perunavalmisteen mukaansa pakasteesta esikäsiteltynä. Kotimaisen perunavalmisteen tunnistaa Hyvää Suomesta -merkistä.

Uusissa ravitsemussuosituksissa perunaa suositellaan sekä ravitsemuksen että ilmaston takia.

– Peruna on edullista lähiruokaa, jolla on pieni hiilijalanjälki. Peruna on erinomainen kotimainen hiilihydraatin lähde, josta saa myös monia ravintoaineita, kuten C-vitamiinia, B-ryhmän vitamiineja, kaliumia, magnesiumia ja kuitua, sanoo Siivonen.

Suomessa ruokaperunaa tuottaa ammattimaisesti 400 maatilaa. Kokonaissato vaihtelee 230–270 miljoonan kilon välillä. Perunaa viljeltiin vuonna 2025 yhteensä 18 900 hehtaarin alalla. Tästä ruokaperunaa oli 8 300 hehtaaria, ruokateollisuusperunaa 2 700 hehtaaria, tärkkelysperunaa 5 500 hehtaaria ja katteen alla kasvatettua varhaisperunaa 700 hehtaaria. Yli 2 hehtaarin alalla perunaa viljeltiin 822 maatilalla.

Ruokaperunan tuotanto on keskittynyt länsirannikolle, vaikka perunaa kasvatetaan lähes kaikkialla Suomessa. Ruokaperunasta Pohjanmaan maakunnissa tuotetaan yli kaksi kolmasosaa. Ruokateollisuusperunaa tuotetaan Pohjanmaan maakunnassa 29 prosenttia, Ahvenanmaalla 24 prosenttia ja Pohjois-Pohjanmaalla 23 prosenttia. Tärkkelysperunan tuotanto on keskittynyt Etelä-Pohjanmaalle ja Satakuntaan, joissa tuotetaan yhteensä 86 prosenttia tärkkelysperunasta.

Perunatärkkelystä käytetään paperi- ja pakkaus- sekä elintarviketeollisuudessa kotitalouksien lisäksi. Varhaisperunan viljely on keskittynyt Varsinais-Suomen alueelle, jossa tuotetaan kolme neljäsosaa maan varhaisperunoista.

Perunantuottajat ovat viljelyn ammattilaisia. Perunan tuotannossa pystytään hyödyntämään täysimääräisesti suomalaiset kasvuolot. Peruna tuotetaan Suomessa kestävästi ja laadukkaasti.

– Perunan viljelyssä hyödynnetään uusinta viljelytekniikkaa. Suomessa lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttö on selvästi vähäisempää kuin Euroopan päätuotantoalueilla. Peruna kauppakunnostetaan ja varastoidaan optimaalisissa olosuhteissa, jotta kuluttajalle päätyy aina laadukkaita mukuloita, sanoo asiantuntija Antti Lavonen MTK:sta tiedotteessa.

Perunan viljely tuo maatiloille 80–100 miljoonan euron liikevaihdon ja työllistää laajasti myös jatkojalostuksessa, logistiikassa ja kaupassa, muistuttaa Lavonen.

Suosituimpia ruokaperunalajikkeita ovat Annabelle, Melody, Gala, Afra sekä Colomba.

Kaupan irtomyynnissä perunasta ilmoitetaan alkuperämaa ja lajike, usein myös viljelijä. Kotimaisen perunan voi jäljittää tilalle saakka.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)